Insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä johtaa Puolustusvoimien alaista Räjähdekeskusta. Kuva: Petteri Kivimäki
Näin paljon räjähdetuotantoa kiihdytetään vuoteen 2026 mennessä ‒ ”Suomella on tässä mielessä hyvä tilanne”
Insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelän mukaan Ukrainassa käynnissä oleva laajamittainen sota on joltain osin muuttanut aiemmin vallinnutta käsitystä siitä, millaista nykyaikainen sodankäynti on.Keuruu
Keuruun Kalettomalla sijaitsee Räjähdekeskuksen Keuruun tuotanto-osasto. Alueella toimivat myös Millog Oy sekä Puolustuskiinteistöt, insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä esittelee. Kuva: Petteri KivimäkiKun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022, alettiin Suomen omaa puolustustarviketuotantoa vauhdittaa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) linjasi MT:n haastattelussa kesällä 2024, että sotilaallisen varustautumisen myötä maakunnissa nähdään merkittäviä puolustusteollisia investointeja.
”Puolustusministeri Häkkänen asetti joulukuussa 2023 tavoitteeksi kaksinkertaistaa vuoden 2026 loppuun mennessä räjähdetuotanto Suomessa sen aikaiseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään koko ajan uusia investointeja”, Puolustusvoimien Räjähdekeskuksen johtaja, insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä kertoo.
”Räjähteiden tuotantomäärät ovat Suomessa nyt jo reilustikin kolminkertaiset verrattuna vuoteen 2021. Eli yhteenlaskettuna Suomen räjähdetuotanto on vuonna 2026 noin viisi kertaa korkeammalla kuin 2021”, Kivelä arvioi.
Räjähdekeskuksen alaisuudessa työskentelee Kivelän mukaan noin 250 työntekijää hallinto mukaan lukien.
”Yli 90 prosenttia henkilöstöstä työskentelee tuotannossa.”
”Räjähteiden tuotantomäärät ovat Suomessa nyt jo reilustikin kolminkertaiset verrattuna vuoteen 2021.”
Puolustusvoimien Räjähdekeskuksella on Suomessa viisi osastoa: hallinto-osasto Ähtärissä sekä neljä tuotanto-osastoa Haapajärvellä, Keuruulla, Niinisalossa ja Ähtärissä.
”Keuruun Kalettomalla valmistetaan yleisesti ottaen tykistö- ja heittimistöampumatarvikkeita. Niinisalossa ollaan keskitytty aseiden ja räjähteiden testaus- ja koetoimintaan”, Kivelä sanoo.
Tuotanto-osastoista osa on päivävuorossa, osa kahdessa vuorossa ja osa pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.
”Tuotanto-osastoissamme etupäässä valmistetaan ja kokoonpannaan ampumatarvikkeita, joihin tulevat komponentit, metalliosat ja räjähdysaineet pääosin kotimaisilta toimijoilta. Kun tarkastelee, paljonko tähän kytkeytyy alihankintaketjuja, ovat suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset merkittävät.”
Keuruun tuotanto-osasto sijaitsee vanhoissa pioneerivarikon tiloissa.
Valmistetaanko Keuruulla myös miinoja?
”Jos täällä aikoinaan on valmistettu telamiinaa, niin se kyky on tallessa. Ja kun on kyky valaa räjähteitä, on myös kyky valmistaa erilaisia aikaisemminkin valmistettuja tuotteita”, Kivelä muotoilee.
Räjähdekeskuksen johtajan ominaisuudessa Kivelä vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta Räjähdekeskukselle asetettujen tehtävien kustannustehokkaasta toteuttamisesta.
”Tuotantotehtävät tulevat meille ylhäältä päin, ja ne pitää toteuttaa turvallisesti, järkevästi ja kustannustehokkaasti”, insinöörieverstiluutnantti tähdentää.
Räjähdekeskuksen johtaja vastaa myös keskuksen kemikaali- ja räjähdeturvallisuudesta.
”Ampumatarvikkeiden ja räjähteiden kuntoa seurataan varastoinnin aikana. Ruudit vanhenevat ja on tiettyjä komponentteja, joihin ikä aiheuttaa sen, että tuote on poistettava käytöstä ennen kuin siitä tulee riski varastoinnille tai käyttäjälle.”
”Ruudit vanhenevat ja on tiettyjä komponentteja, joihin ikä aiheuttaa sen, että tuote on poistettava käytöstä ennen kuin siitä tulee riski varastoinnille tai käyttäjälle.”
Räjähteiden käytöstä poisto on keskitetty Ähtärin tuotanto-osastolle
”Lisäksi vuosittain järjestetään Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnan johtama massaräjäytysleiri Kittilän Pokassa Hukkakeron räjäytysalueella”, Kivelä sanoo.
Räjähdekeskuksen johtajan päivittäiseen työhön liittyy lisäksi yhteistoimintaa paikallisten toimijoiden kanssa.
”Vuoropuhelu toimipaikkojemme kuntien ja kaupunkien sekä muiden paikallisten yhteistyötahojen kanssa on aktiivista.”
Puolustusteollisuus on nopeasti kasvava sektori Suomessa. Nammon tehtaalla Sastamalassa valmistetaan kranaatinkuoria. Kuva: Rami MarjamäkiVesa Kivelän mukaan Ukrainassa käynnissä oleva laajamittainen sota on joltain osin muuttanut aiemmin vallinnutta käsitystä siitä, millaista nykyaikainen sodankäynti on.
”Tämä massiivinen jalkaväen ja tulen käyttö, jota Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa näemme, on hyvin samanlaista kuin mitä nähtiin toisessa maailmansodassa. Toki sodankäynti tapahtuu samalla nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen.”
Maailmanlaajuisesti puolustusteollisuus on valtavalla kasvukäyrällä, Kivelä huomauttaa.
”Suomi on siinä länsieurooppalainen poikkeus, että meillä on pidetty raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantokyky kunnossa. Kyky tuottaa räjähteitä kommunikoi sen kanssa, että Suomessa on koko läntisen Euroopan suurin tykistö.”
Kivelän mukaan niissä maissa, joissa tuotantokyky on ajettu alas, kestää useita vuosia saada puolustusteollisuus jälleen pyörimään täydellä teholla.
”Suomella on tässä mielessä hyvä tilanne.”
Häkkänen: ”Maakunnissa nähdään merkittäviä puolustusteollisia investointeja”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
