Mikä saa nuoret heittämään ruokaa?
Luin Maaseudun Tulevaisuudesta (26.8.) kirjoituksen,
missä kerrottiin kuinka Helsingissä lukion toisen kurssin oppilaat heittelivät kadulla ensimmäisen luokan oppilaiden päälle kiinteitä ja nestemäisiä elintarvikkeita.
Kuinka tällainen voi olla mahdollista? Missä on kotikasvatus?
Miksi ei lapsille kodeissa opeteta, että ruokaa pitää kunnioittaa ja se on vain
syömistä varten.
Joskus voi näille nuorille tulla tilanne – mitä en tietenkään toivo – että he kovassa nälän tunteessaan muistavat, kuinka silloin lukiossa heitimme toisten nuorten päälle hyvää ruokaa ja nyt ei ole mitä suuhuni laittaisin.
Mitä pitäisi tehdä, että
tällainen elintarvikkeiden
käsittely saataisiin loppumaan?
Meillä 1930- ja 1940-luvuilla
syntyneillä on kokemusta siitä mitä se on, kun ruokaa on
vähän ja sitä pitää kuluttaa niin, että se riittää vielä
huomennakin.
Suomen taloudellinen tilanne on nyt todella huono, mutta eivät hyvin toimeen tulevien perheiden lapset sitä tiedä, joten ei ole heidän
syynsä, jos käsittelevät elintarvikkeita ajattelemattomasti.
Kaikissa niissä perheissä, joiden molemmat huoltajat ovat vakituisessa työsuhteessa, ei ole huolta toimeentulosta – toistaiseksi.
Näin ovat asiat nyky-
Suomessa. Ne eivät parane neljään – viiteen vuoteen, jos sittenkään.
Kantapään kautta oppiminen on aina kaikkein ankarin koulu. Sen olen jo näin
vanhaksi eläneenä kokenut.
Heikki Niittymäki
Masku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
