Metsävarallisuus käyttöön
Vuoden alusta voimaan tulleen metsälain uudistuksen tarkoitus on varmistaa puun saatavuus teollisuudellemme ja luoda perusteet kestävälle metsien hoidolle. Kyse on Suomen talouden kannalta keskeisestä perustasta. Varallisuuttamme laiminlyödään ja neljännes puuvarannostamme jätetään käyttämättä.
Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi on kyettävä varmistamaan puun saatavuus kilpailukykyiseen hintaan.
On haettava veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä. 90-luvun alussa Ahon hallituksen toimesta toteutettuun pinta-alaverotuksen myyntiverotuksen siirtymisen kielteiset seuraukset on kyettävä arvioimaan uudelleen.
Metsäteollisuuden kehittäminen tulee nähdä kansallisena asiana ja lainsäädännöllä on varmistettava, että metsäteollisuus voi luottaa puun saatavuuteen. Vuosina 1994–95 metsälakia valmisteltiin parlamentaarisessa komiteassa Eljas Pohtilan johdolla. Valmistelu loi merkittävällä tavalla perusteita metsien uudistamiselle ja metsänhoidolle.
Keskeiseksi kiistan aiheeksi
nousi tuolloinkin metsien uudistamista koskeva pykälä. Tavoite siitä, että uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatava kohtuullisessa ajassa kasvatuskelpoinen taimikko, jonka kehittämistä muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa, on edelleen keskeinen kysymys. Kohtuullisen ajan määrittely oli silloin kova vääntö, ja SDP pystyi saamaan sen komiteanmietinnön viidestä vuodesta kolmeen vuoteen hallituksen esityksessä.
Hallitusohjelmassa teossa Säätytalolla v. 2011 väännettiin määritelmästä, millä tavalla kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi tulee korostaa määräaikojen ja ensiharvennusten merkitystä ja velvollisuutta. Tältä osin hallituksen esitys oli pettymys ja vahvempi parlamentaarinen valmistelu ja poliittinen vuorovaikutus olisivat olleet tarpeen. 8 §:n uudistamiskriteeriksi jätettiin kasvatuskelpoisen taimikon osalta 0,4 metrin keskipituusvaatimus.
Tämä oli vakava virhe. Jokainen metsäalaa tunteva olisi voinut neuvoa, ettei tämä takaa havupuiden istutustaimikon säilymistä havupuuvaltaisena, vaan ne muuttuvat hoitamattomina lehtipuuvaltaisiksi, joissa tietysti vesasyntyinen hieskoivu on valtapuu.
SDP käynnisti asiasta keskustelun metsän uudistamisvelvoitteen kiristämiseksi ja olemme kiitollisia siitä, että muut puolueet ymmärsivät perustelumme. Sd-edustajat painottivat metsän uudistusvelvoitteen kiristämistä. Valiokunta nostikin kasvatuskelpoisen taimikon keskipituusvaatimusta 0,5 metriin ja edellytti myös kuusentaimikoiden edellytysten turvaamista. Valiokunta korosti myös, että metsätalouden toimijoitten tulee niin puunkorjuussa kuin myös metsänhoidon töissä kantaa taloudellisen ja ekologisen kestävyyden edellyttämän vastuun ohella myös sosiaalisen kestävyyden edellyttämä vastuu noudattaen muun muassa työmarkkinaosapuolten tekemiä sopimuksia.
VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajana olen iloinen, että maa- ja metsätalousvaliokunta lisäsi lakiesitykseen vaatimuksen raideliikenteen suoja-alueista. Sähkölinjojen suoja-alueisiin lisättiin vaatimus ratojen suoja-alueesta. Ilman metsänkäyttöilmoitusta ja raskasta byrokraattista menettelyä voidaan muodostaa 30 metrin levyinen suoja-alue.
Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa, metsäteollisuuden viennin osuus on noin viidennes. Kansantaloudellinen ja alueellinen merkitys metsätaloudella on todella suuri. Sahateollisuus on ala, joka toisi meille hyvinvointia ja työtä.
Metsäteollisuuden paperi- ja sellupuolella näkymät ovat varsin hyvät, puhumattakaan siitä, että metsiin pohjautuva biotalous tulee luomaan merkittävää uutta hyvinvointia niin biolääketieteessä kuin myös energian ja mm. metsiin pohjautuvassa elinkeinojen kehittämistyössä. Biojalostuksen keihäänkärkenä on Itä-Suomen yliopiston osaaminen hyödynnettävä.
Kari Rajamäki
kansanedustaja (sd.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
