Tero Lahti haastaa Mauno Ylisen MTK:n puheenjohtajakisassa – ”Meillä ei ole vara menettää kotimaisen huoltovarmuuden selkärankaa”
MTK:n valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Tero Lahti on ilmoittautunut johtokunnan toisen puheenjohtajan paikalle.
Tero Lahti on karstulalainen lypsykarjatilallinen, joka on työskennellyt MTK:n johtokunnassa vuodesta 2006 lähtien. Kuva: Petteri KivimäkiMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton riveissä on luvassa jännityksen tuulia marraskuussa.
MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen saa haastajakseen MTK:n valtuuskunnan ensimmäisen varapuheenjohtajan Tero Lahden marraskuisessa valtuuskunnan kokouksessa. Silloin päätetään muun muassa henkilövalinnoista.
Tero Lahti ei koe itse kuitenkaan haastavansa Mauno Ylistä vaan kertoo vain ilmoittautuneensa ehdokkaaksi.
”Olen käytettävissä tehtävään ja on myös Maunon asia, onko hän käytettävissä siihen”, Lahti painottaa.
Valtuuskunta käyttää MTK:ssa ylintä päätösvaltaa ja siihen kuuluu 55 MTK-liittojen valitsemaa edustajaa ja 20 edustajaa metsänhoitoyhdistyksistä. Johtokunta on sen sijaan MTK:n toimeenpaneva elin.
Tero Lahden muuttunut elämäntilanne mahdollisti ehdolle asettumisen. Hän on karstulalainen täystyöllistetty lypsykarjatilallinen, mutta halu oman roolin kasvattamisesta MTK:n toiminnassa on alkanut itää. Työntekijän palkkaaminen ei tunnu enää vieraalta.
”Se on sellainen luottamustehtävä, mikä ei mene ihan vasemmalla kädellä. Järjestötehtävä on kokopäivätyötä, ja jatkossa siihen olisi mahdollisuus”, hän puntaroi.
”Haluan myös kasvaa ihmisenä ja saavuttaa uusia haasteita. Paikka antaisi minulle myös henkistä kasvua ihmisenä.”
Maatalouden tilanteen Lahti näkee äärimmäisen haastavana, mutta nekin ovat turhan latteita sanoja.
”Ei ole montakaan kuukautta aikaa, jos ruuantuotantoa halutaan jatkaa.”
On vaarana, että viljelijät siirtyvät tuottamaan riskittömiä satokasveja ja ympäristönurmea, jos kannattavuus viedään pois. Se on meidän ruuantuotannollemme huono tilanne, jos näin käy, Lahti sanoo.
”Nykytilanteessa meillä ei ole vara menettää kotimaisen huoltovarmuuden selkärankaa, omaa ruoantuotantoa. Jos näin käy, häviävät kaikki. Kotimainen elintarviketeollisuus, mutta myös kuluttaja. Jos jäädään ulkomaisen ruoantuotannon varaan, on edessä sellaiset ruuan hinnannousut, ettei sellaisia ole nähty. Myöskään kotimaiset kaupparyhmittymät eivät pärjäisi ulkomaisia monta kertaa suurempia ketjuja vastaa, jos nykyisen kaltaista halvan laaturuoan aikaa ei enää olisi.”
Jos jäädään ulkomaisen ruoantuotannon varaan, on edessä sellaiset ruuan hinnannousut, ettei sellaisia ole nähty.
Lahti peräänkuuluttaa tuottajien hintojen nostamista ylös.
”Tukipolitiikan kautta siihen ei päästä, se tie on kaluttu loppuun ja hätäratkaisuja sillä vain saadaan.”
Ratkaisu suomalaisen ruuantuotannon säilyttämisen löytyy Lahden mukaan joko uudesta lainsäädännöstä tai kaupan keskusliikkeiden katteista.
”Lainsäädännöllä voitaisiin esimerkiksi rajoittaa halpatuotteiden, kuten Pirkan ja Kotimaisen, hyllytilaa”, Lahti ehdottaa.
”Viljelijät saavat elantonsa brändituotteista, ei halpatuotteista. Ongelma on kuitenkin siinä, että kaupan merkki ja brändimerkki ovat samaa tavaraa laadullisesti. Maistamalla et erota niitä toisistaan. Voisi siis sanoa että suomalaisen elintarviketuotannon ongelma on liian hyvä laatu. Mutta kauppa myy omia tuotteitaan ja käärii kaiken hyödyn, minkä se ikinä saa. Kesko ja S-ryhmä eivät ole luopununeet omista katteistaan vaan ovat vaan parantaneet tulosta”, Lahti suitsii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




