Valion ex-toimitusjohtaja Laaksonen maitokäräjillä: "Arla uhkasi hukuttaa tanskalaiseen maitoon"
Valion olisi pitänyt laskea hintoja vuonna 2009 vielä enemmän pystyäkseen puolustamaan markkinaosuutta.
Pekka Laaksonen oli Valion toimitusjohtaja maitosodan kuumina vuosina. Kuva vuodelta 2009, kun hintojen lasku alkoi. Kuva: Markku Vuorikari"Sitten me hukutamme teidät tanskalaiseen maitoon", oli maitoyhtiö Arlan johdon vastaus Valion kieltäytymiseen yhteistyöstä Arlan ostettua Ingmanin.
Arla oli tulossa Ingman kauppojen jälkeen vuonna 2008 Suomen markkinoille ja ruotsalaiset olivat kutsuneet Valion johtoryhmän kylään tutustumaan.
Arla ehdotti, että Valio lopettaisi Äänekosken tehtaan ja ostaisi homejuuston tuotannon Arlalta. Lisäksi Arla halusi ostaa maitoa Suomesta.
"He tekisivät homejuuston halvemmalla kuin me. Heillä oli tavoite nostaa markkinaosuus Suomessa 30 prosenttiin ja he tarvitsivat lisää maitoa", Valion entinen toimitusjohtaja Pekka Laaksonen kertoi Ruotsin vierailusta maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.
"Äänekoskea ei lopeteta eikä myydä mitään muuta kuin mitä kivi-maitosääntely määrää", Valio vastasi ehdotuksiin. Sen jälkeen Arla aloitti maidon tuonnin Suomeen.
Laaksonen oli Valion todistajana Valion ja pienten meijereiden välisessä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Maitokäräjillä selvitetään, onko pienillä oikeutta vahingonkorvauksiin ja miten suuriin Valion saalistushinnoittelutuomion perusteella.
Käräjien edellisessä istunnossa perjantaina Arla Ingmanin entinen toimitusjohtaja Robert Ingman kertoi vuosien 2008–2012 maitosodan vaikutuksista pieniin meijereihin (MT 4.2.). Ingmanin mukaan Valion hintojen lasku alkuvuonna 2010 vei pienet meijerit vaikeuksiin.
Laaksosen mukaan Valion tavoite maitosodassa oli pysäyttää ruotsalaisen maidon tuonti ja perusmaidon markkinaosuuden lasku.
"Arlan keskeinen strategia oli ostaa Ingmanin kautta markkinointikanava Suomeen heidän tanskalaisille ja ruotsalaisille tuotteille. Ingmariinia ja Oltermanin kaltaista juustoa tuotiin Suomeen. Maitoa tuli parhaana viikkona miljoona litraa."
Vuonna 2007 maitomarkkinoilla meni kovaa. Maailmalla oli pula maidosta ja tuottajahinnat Euroopassa nousivat. Silloin myös Valio nosti perusmaidon hintaa 12 senttiä.
Laaksosen mukaan suunta kääntyi jo vuonna 2008. Perusmaidon hinnat laskivat ja Arla alkoi tuoda ruotsalaisia tuotteita.
"2008 lopussa rahaa tuli vähemmän sisään kuin ulos. Tilityskyky heikkeni."
Valio laski 2009 tuottajahintaa kahdeksan senttiä.
Laaksosen mukaan noin 12 sentin myyntihintojen laskulla 2009 tilanne palasi aikaisempaan. Valio ajatteli laskea hintaa niin paljon, että Arlalle olisi edullisempaa tehdä ruotsalaiselle maidolle jotain muuta kuin tuoda se Suomeen.
Kaupalta tuli painetta laskea hintoja vuonna 2009. S-ryhmän ja Keskon kanssa sopimukset tarkistettiin kolme kertaa vuodessa.
Lopulta Valio menetti Etelä-Suomessa asemat Arla Ingmanille.
"HOK Elanto meni kokonaan. Lidl otti ruotsalaisen maidon."
Laaksosen mukaan hintoja olisi pitänyt laskea vielä enemmän.
"Emme laskeneet riittävästi hintaa, sillä ruotsalainen maito valtasi alaa pysyvästi. Valion markkinaosuus laski edelleen."
Laaksonen kyllä myöntää, että pienet meijerit olivat sodan uhreja. Valio myös valmistautui ainakin 18 kuukautta kestävään maitosotaan. Sen ajan ainakin kestäisi, että alan rakenne alkaisi muuttua.
Tiedot selvisivät istunnossa esitetystä Valion johtoryhmälle jaetusta sähköpostiviestistä.
Arvio kestosta oli alakanttiin, lopulta maitosota kesti kolme vuotta.
"Ei me ajateltu Maitomaata, me ajateltiin Arlaa", Laaksonen sanoi.
Aiheesta lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
