Lähiruuan käytön lisäysparantaisi työllisyyttä
Julkisiin keittiöihin ostetaan vähimmillään ruuasta vain viisi prosenttia omasta maakunnasta, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus.
Keskimäärin oman maakunnan tuotteiden osuus julkisissa keittiöissä on 15 prosenttia, muualta kotimaasta hankittujen 65 ja ulkomailta ostettavan ruuan osuus 20 prosenttia.
Vähiten omasta maakunnasta ostetaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa osuus on vain viisi prosenttia, projektipäällikkö Leena Viitaharju Ruralia-instituutista kertoo.
Yli keskiarvon omaa maakuntaa suositaan Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
”Paikallisen ruuan käytöllä julkisissa keittiöissä olisi myönteinen vaikutus alueiden työllisyyteen”, sanoo professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.
Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutuksen kautta 1,5 muuta henkilöä.
”Lähiruuan käyttöä kannattaa edistää. Kuntapäättäjien tulisi ymmärtää lähiruuasta aiheutuvat positiiviset kerrannaisvaikutukset alueen taloudelle”, Viitaharju sanoo.
”Lähiruuan käytön lisääminen on kuntapäättäjistä kiinni.”
Projektipäällikkö Sari Väänänen Savon koulutuskuntayhtymästä muistuttaa, että hankintalaki ei estä ostamasta lähiruokaa julkisiin keittiöihin.
Julkisiin hankintoihin käytetään huomattava määrä verorahoja, Väänänen sanoo. Vuodessa keittiöt käyttävät 350 miljoonaa euroa ja valmistavat 411 miljoonaa ateriaa.
Helsingissä julkistettiin keskiviikkona useita selvityksiä ja oppaita lähiruuasta. Julkisten hankintojen lisäksi käsiteltiin esimerkiksi tuloksia, kuinka lisätä kuluttajien kiinnostusta lähiruokaan.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio oli tyytyväinen saatavaan tietoon ja sanoi seuraavissa hallitusneuvotteluissa vahvan ruokapolitiikan olevan tärkeässä roolissa.
”Ruoka on tulevaisuuden kasvuala.”
Husu-Kallio muistutti, että lähiruuassakin kyse on liiketoiminnasta.
”Jos toiminta ei ole kannattavaa, ei se pysty jatkumaan.”
Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopistosta muistutti asiakaslähtöisyydestä.
”Yrittäjän pitää lähteä liikkeelle siitä, mikä on asiakkaan tarve.”
Ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta totesi, että kuluttajat kokevat lähiruuan myönteisenä, mutta hintaa pidetään korkeana. Myös kuluttajat, jotka eivät itse osta lähiruokaa, pitävät sitä hyvänä asiana.
Mäkelä sanoi kuluttajien vaativan helppoutta.
”Ruokaa ei haluta lähteä hakemaan kaukaa. Lähiruuan olisi löydettävä paikkansa kaupunkikulttuurissa osana ihmisten arkea.”
Tutkija Lotta Heikkilä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoi, että lähiruuan verkkokauppa ei ole ainakaan vielä lyönyt kunnolla läpi.
”Verkkokauppa yrityksen yhtenä osana on toimiva ja kannattava osa. Mutta jos yrityksellä ei ole muuta toimintaa kuin pelkkä lähiruuan verkkokauppa ei kysyntä vielä riitä kannattavaan toimintaan.”
Tilaisuudessa julkaistiin useita oppaita lähiruokayrittäjien ja päättäjien tueksi.
MTT esitteli Lähiruokayrittäjän työkirjan, joka opastaa tuottajia ja jalostajia kehittämään liiketoimintaa ohjein ja esimerkein.
MTT ja Turun yliopisto olivat koonneet argumenttipankin, joka sisältää lähiruuan tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto esitteli viimeistelyvaiheessa olevan oppaan, joka neuvoo sopimusten teossa.
Ekocentria esitteli päättäjille suunnatun oppaan, joka auttaa aloittamaan lähiruuan hankinnan julkisiin keittiöihin.
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tilaisuudessa myös painoalueet loppukesällä avautuvalle kansallisen ruokaketjun kehittämisen hankehaulle.
”Lähiruuan vaikuttavuus, lähiruokaketjun toimivuus, julkiset hankinnat, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä lähiruuan tunnettuus. Niihin haetaan ratkaisuja ja uusia avauksia”, kertoi lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen käynnistyvästä hausta.
TUURE KIVIRANTA
mmm.fi/lahiruoka
Ruokaa ei haluta lähteä
hakemaan kaukaa. Lähiruuan
olisi löydettävä paikkansa kaupunkikulttuurissa osana ihmisten arkea.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
