Kasvinviljelijät nousivat enemmistöksi MTK:n johtokunnassa
Vielä kaksi vuotta sitten useimmilla MTK:n johtokunnassa oli kotieläimiä.
MTK:n johtokunta joulukuun kokouksessa. Kokoonpano on sama kuin tänä vuonna. Nimet ja muut tiedot ovat jutun lopussa. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n johtokunnassa on liikaa joko kasvinviljelijöitä tai kotieläintuottajia. Riippuu, keneltä kysyy, ja minkä vuoden tilanteeseen mielipide perustuu.
Tänä vuonna MTK:n johtokunnassa on kuusi kasvinviljelijää ja kolme kotieläintuottajaa. Kaksi vuotta sitten luvut olivat toisin päin.
Nykyinen tuotantosuunta ei yksin kerro, mikä johtokunnan jäsen on naisiaan tai miehiään. Jokaisella on takanaan yleistä maatalouden koulutusta, monella aiempia tuotantosuuntia, ja luottamustehtävissä he ovat joutuneet paneutumaan kaikkien tuotantosuuntien asioihin.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila muistuttaa, että johtokunnan jäsenen tehtävä on puolustaa järjestön kaikkien jäsenten etua. ”Ei ketään ole valittu ajamaan omaa etuaan.”
Sama pätee alueisiin. Niistä keskusteltiin, kun MTK:n johtokunta pienennettiin vuodesta 1999 niin, ettei kaikilla liitoilla ole edustajaa.
”Olisi kai parempi, jos johtokunnan jäsenet eivät olisi mistään kotoisin”, Rauli Selinheimo kiteytti tuolloin MTK:n valtuuskunnassa.
Jostain kotoisin johtokunnan jäsenet ovat. Salosta Simoon halki ja Kauhavalta Iisalmeen poikki Suomen. Johtokunnan keskipiste on jossain Ähtärin ja Keuruun rajalla.
MTK:n johtokunnan jäsen on keskimäärin 48-vuotias ja ollut johtokunnassa 6,5 vuotta. Hänellä on peltoa vuokramaineen 114 ja metsää 106 hehtaaria. Vaihtelu on pellossa 35–330 hehtaaria ja metsässä 32–190 hehtaaria.
Luvuissa eivät ole mukana kokouksissa läsnä olevat valtuuskuntien puheenjohtajat Lunttila ja Mikko Tiirola.
Yhteensä johtokunnan jäsenillä on 1 023 hehtaaria peltoa ja 140 lypsylehmää. MTK:n ensimmäisessä johtokunnassa 1917 yksinään tuhatta hehtaaria viljelyttivät sekä H.G. Paloheimo että Bjarne Westermarck, ja kummallakin oli 500 lehmää.
Johtokunnan pöydän ääressä on valtuuskuntien puheenjohtajat mukaan lukien viisi keskustalaista, kolme kokoomuslaista ja kolme sitoutumatonta.
Johtokunnan pöydässä istuvat (kuvassa vastapäivään selin olevasta Juha Marttilasta alkaen):
Juha Marttila 1. puheenjohtaja 2009– (2. pj 2005–09). 50 v, Simo. Maito, metsä. Kesk.
Mauno Ylinen 2. puheenjohtaja 2001– (jäsen 2006–). 54 v, Kauhavan Alahärmä. Erikoiskasvit (ent. naudanliha, maito). Sit.
Markus Eerola 3. puheenjohtaja 2011–. 54 v, Hyvinkää. Kasvinbviljely, metsä, yrittäjyys. Kok.
Eero Isomaa 2004–. 56 v, Nivala. Kasvinviljely (ent. maito), metsä. Kesk.
Pertti Hakanen 2012–. 47 v, Sastamala. Sianliha (ent. porsastuotanto), metsä. Kansanedustaja. Kesk.
Jaakko Halkilahti 2014– (2009–11). 49 v, Salo. Kasvinviljely, metsä. Kesk.
Tiina Perho johtokunnan sihteeri 2016–, ei jäsen.
Jenna Syrjälä 2016–18. 30 v, Ähtäri. Maito, metsä. Sit.
Aki Kaivola 2015–. 56 v, Hämeenlinnan Lammi. Kasvinviljely, metsä. Kok.
Kati Partanen 2011–. 41 v, Iisalmi. Kasvinviljely (ent. sianliha, yhdistelmäsikala). metsä, koneurakointi. Maatilatalouden oa. lehtori. Sit.
Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan pj 2010–, ei johtokunnan jäsen mutta puheoikeus. 48 v, Petäjävesi. Metsä, maito. Kesk.
Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan pj 2013–, ei johtokunnan jäsen, puheoikeus, valvoo johtokunnan toimintaa. 40 v, Äänekoski. Kasvinviljely, metsä, kiinteistöala. Kok.
Antti Sahi, MTK:n toiminnanjohtaja 2008–, ei johtokunnan jäsen, puheoikeus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
