Tuontikala voitaisiin korvatakotimaisella jopa kokonaan

Kristoffer Granberg on tulossa Brändö Laxin kalankasvatusaltaalle, jossa ruokinta-aluksesta puhalletaan rehua kirjolohille Brändössä Ahvenanmaalla. Yhtiö kehittää automaattista rehunsyöttöä ja suunnittelee nykyistä suurempia altaita kauas rannikosta. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkisto

Brändö (MT)

Suomessa on valtavat mahdollisuudet lisätä silakasta saatavaa arvoa ja korvata Norjasta tuotava lohi kotimaisella kirjolohella.Se pystyttäisiin tekemään niillä kustannuksilla, mitkä tuontikalasta maksetaan, valtionhallinnon sinisen biotalouden eli vesiluonnonvarojen kestävässä kehittämisessä kaavaillaan.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Timo Halosen mukaan kalatalouden arvo on lähes miljardi euroa. Hänen mukaansa Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio ja erityisesti silakan jalostusta sivuvirtoineen voitaisiin kehittää korkean arvon tuotteeksi.

Tähän asti ankarat ympäristörajoitukset kalankasvatuksessa ovat estäneet esimerkiksi kirjolohen tuotannon lisäämisen. Uusilla menetelmillä esteitä ei pitäisi olla, koska tuotanto tehdään vaarantamatta vesiympäristöä.

”Mikäli käytetään silakoihin perustuvaa Itämeri-rehua sekä uusia tehokkaita kalakasvattamoja avomerellä, kirjolohta pystyttäisiin tuottamaan samaan hintaan kuin lohta nyt tuodaan”, kehityspäällikkö Olof Lerche Raisioaquasta sanoo.

Norjasta tuodaan lohta vuosittain 140 miljoonan euron arvosta. Koko kalantuonnin arvo on noin 400 miljoonaa euroa ja viennin alle 50 miljoonaa.

Kalankasvattajat, elykeskukset, Riista- ja kalatalouden tutkimus eli nykyinen Luke sekä yritykset ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä, minkä vuoksi kasvatettujen kalojen ravinnepäästöt veteen ovat suorastaan romahtaneet.

Vuonna 1980 kasvatettua kalatonnia kohti pääsi vesiin 15 kiloa fosforia ja nyt enää 4 kiloa. Myös typen määrä on vähentynyt rajusti.

Muutokseen ovat vaikuttaneet rehunvalmistajien tuottamat aiempaa tehokkaammat rehut sekä Luken tutkimus ja kehitys yhdessä rehunvalmistajien kanssa.

Lisäksi Luken kirjolohen rodunjalostusohjelma on tuottanut aiempaa paremmin kasvavia kaloja.

Kalankasvattajat ovat kehittäneet tehokkaita ruokintajärjestelmiä.

Itämeri-rehun idea on korvata Atlantilta tuleva kalajauho Itämerestä pyydystetyllä silakalla ja kilohaililla. Sillä päästään suljettuun kiertoon: silakat syövät ravinteita saman verran kuin lohet päästävät mereen.

Silakoista valmistetaan nykyisin tanskalaisissa tehtaissa kalajauhoa, joka syötetään kirjolohille. Nyt Salmonfarm Oy suunnittelee Kemiönsaareen Suomen ensimmäistä kalajauhotehdasta, jolloin silakan rekkaralli Tanskaan vähenisi.

Kalajauhon tuottaminen vaatii tuoretta kalaa. Kalat on vietävä vuorokaudessa rekoilla Tanskaan, laivakuljetus on liian hidas. Lisäksi samat kalat tuodaan uudestaan Suomeen kirjolohien rehuksi.

Kalastajan saama hinta silakkakilosta on painunut 15–20 senttiin. Lisäksi rekkakuljetus haukkaa siitä 5–7 senttiä kilolta. Kotimainen kalajauhotehdas helpottaisi sekä hinta- että ympäristöongelmia.

Kotimaista tuotantoa tehostuu avomerikasvatuksella, jonka avulla voidaan kasvattaa selvästi nykyistä suurempia kalamääriä kerralla. Tuotantoa voidaan automatisoida, mikä parantaa hintakilpailukykyä.

Kalankasvattajat toivovat valtiolta toimia, jonka avulla päästöttömästi kirjolohta tuottava kasvattaja voisi lisätä rehunkäyttöä esimerkiksi puolitoistakertaiseksi nykyisestä.

Silloin kasvatus tehostuu ja halpatuontia vastaan pystytään kilpailemaan. Nyt vain hinta ohjaa tuotantoa, mikä suosii tuontia. Jouko Kyytsönen

Avaa artikkelin PDF