Puola äänestää parlamenttivaaleissa, joissa pelissä on maan EU-politiikka

Äänestäjä jätti lipukettaan äänestyslaatikkoon Gdanskissa 15. lokakuuta 2023. Äänestyspaikat Puolassa sulkeutuvat Suomen aikaa kello 22. LEHTIKUVA/AFP.  

Puolassa äänestetään tänään parlamenttivaaleissa. Vaalitulos ratkaisee, jatkuuko oikeistokonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) valtakausi vai nouseeko EU-myönteinen ja liberaali oppositio valtaan.

Äänestyspaikat ovat avautuneet. Tuloksia odotetaan kuitenkin vasta myöhään tänään, sillä äänestyspaikat Puolassa sulkeutuvat Suomen aikaa kello 22.

”On muutoksen aika. Olen huolissani taloudesta ja haluaisin, että hallitus lakkaa käyttämästä rahaa, jota sillä ei ole”, sanoi äänestäjä Ewa Bankowska AFP:lle.

Sen sijaan 57-vuotias sairaanhoitaja Dorota Zbig sanoi, että Puolan nykyhallituksen vuodet ovat olleet hänelle ja hänen perheelleen hyvää aikaa.

Varapääministeri Jaroslaw Kaczynskin johtama Laki ja oikeus on gallupien perusteella saamassa noin 35–40 prosenttia äänistä. Sen päähaastaja, entisen pääministerin Donald Tuskin Kansalaisfoorumin ympärille koottu oppositiokoalitio, on jäämässä alle 30 prosenttiin.

Tusk kuvasi vaaleja tärkeimmäksi sitten kommunismihallinnon kaatumisen.

”Tämä on tärkein päivä demokratiamme historiassa sitten vuoden 1989”, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Hallituksen muodostamiseen yksin riittävää enemmistöä mikään puolue ei välttämättä saa. Laki ja oikeus saattaakin joutua turvautumaan äärioikeistolaiseen Konfederaatioon muodostaakseen hallituksen. Kansalaisfoorumi taas tarvitsisi hallituskumppaneikseen vasemmiston sekä Kolmas tie -koalition. Vähemmistöhallituksista ei Puolassa ole hyviä kokemuksia.

Tärkein vaaliteema on ollut maahanmuutto, kertoi professori Justyna Zajac Varsovan yliopistosta STT:lle. Laki ja oikeus sekä etenkin Konfederaatio suhtautuvat kielteisesti EU:n yhteisvastuuseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Laki ja oikeus on suosittu etenkin maaseudulla sekä Puolan itä- ja eteläosissa, kun taas opposition tukialuetta ovat suuret kaupungit ja läntinen Puola.

Laki ja oikeus on hallinnut Puolaa vuodesta 2015, ja sinä aikana se on uudistanut maan oikeuslaitosta tavalla, joka on herättänyt huolta demokratian rapautumisesta. Puola on tästä syystä ollut myös Euroopan unionin hampaissa.

PiS suhtautuu EU:hun nihkeästi, vaikka kannattaakin Puolan EU-jäsenyyttä. Puolueen silmissä EU:n instituutiot ovat Saksan ja Ranskan käsikassaroita.

”Laki ja oikeus ajattelee, että Euroopan unioni on ensisijaisesti talousblokki. He ajattelevat, että keskitytään vapaakauppaan ja tulliliittoon, eivätkä halua yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa”, kertoo professori Zajac.

Kansalaisfoorumi taas suhtautuu EU:hun myötämielisemmin, joten opposition vaalivoitto mahdollistaisi Zajacin mukaan esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön syventämisen.

Ulkopolitiikassa Puolassa vallitsee laaja yksimielisyys. Venäjä nähdään uhkana, Yhdysvallat ja Nato puolestaan tärkeimpinä kumppaneina ja turvallisuuden tuottajina. Myös Ukrainan tukemisella on laaja kansan tuki, vaikka Puolan ja Ukrainan välit kiristyivätkin viime kuussa viljakiistan takia.

Ulkopolitiikan suureen linjaan ei siis ole tulossa muutoksia, voitti vaalit kuka tahansa.