Janne Siikarla (vas.) ja Henri Tiainen työn touhussa. Tiainen suosittelee umpikaivon omistaville hälytintä, joka ilmoittaa säiliön täyttymisestä hyvissä ajoin. Kuva: PasiLeino
Kesämökkiläinen voi joutua jonottamaan jätevesisäiliön tyhjennystä ‒ ”Juhannusviikko oli ihan täyttä kaaosta”
Äkillinen umpikaivon täyttyminen voi aiheuttaa tukalan tilanteen mökkiläiselle. Normaalityhjennyksen odotusaika saattaa venyä yli viikoksi ja pikakäynnistä joutuu maksamaan pitkän pennin.
Liikennöitsijä Janne Siikarla (vas.) ja lieteurakoitsija Henri Tiainen ovat tyhjentämässä kesähuvilan umpikaivoa Salossa. Kuva: PasiLeinoUmpikaivojen tyhjentämisessä on nyt ruuhkaa. Jonotusajat voivat paikoittain olla toista viikkoa. Äkkiliseen tyhjennystarpeeseen saa apua, mutta se maksaa.
Päivystyshinnat voivat olla moninkertaiset normaalityhjennyksiin verrattuna. Esimerkiksi Pirkanmaalla päivystyshinta on nelinkertainen.
Lounais-Suomen jätehuolto Oy vastaa Kemiönsaaren ja Paraisten saariston umpi- ja sakokaivojen tyhjennyksistä. Alueilla on paljon kesäasuntoja. Yrityksen palvelujohtajan Cati Huhdan mukaan juuri nyt tyhjennyksissä on kiivas ruuhka.
”Meidän kuskit saavat kieli keskellä suuta miettiä reittejä, jotta kaikkialla ehditään käymään”, Huhta kertoo.
Monilta on unohtunut säiliön tyhjennys. Juhannuksena on tullut odotettua enemmän vieraita, jolloin jätevettä on kertynyt tavallista enemmän.
Vaikka säiliö olisi täynnä, tyhjennys ei onnistu heti. Huhdan mukaan pikatyhjennypyynnöt saadaan hoidettua kuitenkin neljän päivän sisällä.
Huhta suosittelee jokaiselle mökille ulkohuussia varakäymälänä, vaikka vesivessa olisikin. Näin vältytään ongelmilta, jos säiliö tulee yllättäen täyteen.
Myös Satakunnassa toimivan Veikko Lehti Oy:n liiketoimintapäällikkö Jussi Tarri kertoo ruuhka-ajan haasteista.
”Tämä on meille sesonkiaikaa. Juhannusviikko oli ihan täyttä kaaosta. Tähän aikaan kalustoa lisätään, resurssia kasvatetaan ja päivää pidennetään, jotta kaikkialla keretään käymään. Säiliöpaikat pyritään hoitamaan parin päivän viiveellä.”
Salolaisen Imuautoyrittäjän Henri Tiaisen mukaan säiliöt saadaan tyhjennettyä ajoissa, jos mökkiläinen osaa hieman ennakoida tilannetta. Ennakointia ei kuitenkaan aina ole.
”Kukaan ei käy katsomassa säiliön tilannetta. Siinä vaiheessa vasta soitetaan tyhjentämään, kun vessa ei vedä.”
Tiainen kehottaa asentamaan hälyttimen säiliöön. Tarpeeksi alas asennettu hälytin ilmoittaa hyvissä ajoin säiliön täyttymisestä, eikä tyhjennyksellä ole välitön kiire. Jos hälytintä ei ole, säiliöön kannattaa välillä kurkata.
Tiaisenkin yrityksellä on nyt kiireitä.
”Joka kesä on sama tilanne. Juhannusaattonakin kävin tyhjentämässä yhden säiliön. Väki oli tullut mökille ja säiliö oli täynnä. Ei siinä auttanut muu kuin mennä”, Tiainen kertoo.
Yleisesti lietekuskit pyrkivät siihen, että samalta alueelta saadaan kerralla useampi umpikaivo tyhjennettyä. Kustannusten kannalta se on kaikille osapuolille eduksi.
Suomessa on noin puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Vain ani harvat mökit ovat kiinni viemäriverkostossa. Yleisin ratkaisu mökeillä on kuivakäymälä eli huussi.
Mökkien varustetason noustessa vesivessat ovat myös yleistyneet. Vesivessa vaatii oman lokasäiliönsä, jonka sisältö tyhjennetään ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn.
Kuntaliiton ympäristöpäällikön Tommi Maasillan mukaan mökkien jätevesijärjestelyistä ei ole kerätty kattavaa rekisteriä. Vesivessojen ja tyhjennystä vaativien säiliöiden määrästä mökeillä ei siis ole tietoa.
Jotkin kunnat ovat lähettäneet kyselyitä kiinteistöjen jätevesijärjestelyistä, toiset taas eivät. Maasilta kuitenkin arvelee, että kyseessä olisi nouseva trendi.
”Etätyön lisääntyminen johtaa siihen, että ollaan enemmän mökillä ja halutaan nostaa varustetasoa ja hankitaan wc.”
Vesivessan hankkiminen mökille voi tuntua hyvältä ajatukselta. Järjestelmän rakennuttaminen on kuitenkin kallista suhteessa kuivakäymälään.
Haastavissa kohteissa, kuten saaristossa, vesivessa voi aiheuttaa vaikeuksia. Liete joudutaan hakemaan huoltoaluksella vesitse, ja kuljetus maksaa maltaita.
Kuntien rakennuslautakunnissa otetaan huomioon myös lietteen keräyksen ongelmat. Lupaa vesivessalle ei välttämättä edes saa saareen.
Suurin osa tyhjennettävistä lietesäiliöistä on edelleen asuintaloissa, jotka sijaitsevat viemäriverkoston ulkopuolella. Verkoston ulkopuolella on karkeasti arvioiden vajaat 300 000 asuintaloa Suomessa.
Perinteisesti kiinteistöjen omistajat ovat valinneet itse yrityksen ja tyhjennyspalvelun. Yhä useampi kunta on kuitenkin viime vuosina ottanut kontolleen palvelun tarjoamisen.
Esimerkiksi Pirkanmaalla Pirkanmaan jätehuolto vastaa koko alueen lietteiden keräyksestä. Maakunnan kuntien omistama yhtiö kilpailuttaa lietekuskit ja myy palvelut eteenpäin asukkaille. Samaan järjestelyyn ollaan myös menossa Varsinais-Suomessa.
Cati Huhta arvelee, että käytäntö tulee pikkuhiljaa yleistymään muuallakin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
