Varusmiehet joutuivat Dragsvikissa vaaraan, koska heidät jätettiin kahlaamaan liian syvään veteen, arvioi Onnettomuustutkintakeskus

Yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan Dragsvikin onnettomuudessa viime viikon tiistaina. Kuvituskuvaa Uudenmaan prikaatista Dragsvikissa Raaseporissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA.  

Uudenmaan prikaatin harjoituksessa syntynyt vaaratilanne johtui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkesin) mukaan siitä, että marssiharjoitusta suorittaneet varusmiehet jätettiin veneestä liian syvään veteen kahlaamaan rantaan.

Yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan Dragsvikissa viime viikon tiistaina, ja yksi heistä loukkaantui vakavasti. Vakavasti loukkaantunut varusmies oli Otkesin mukaan suorittamassa naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Prikaatin esikuntapäällikkö, komentaja Pekka Snellman kertoi eilen STT:lle, että sairaalahoitoon joutunut varusmies on toipumassa. Kaikki veden varaan joutuneet varusmiehet olivat astuneet palvelukseen heinäkuussa.

Onnettomuushetkellä varuskunnassa oli meneillään prikaatin perinteisiin kuuluva rannikkojääkärien barettimarssi, joka oli kestänyt yli vuorokauden. Marssi oli päättymässä varuskunnan rantaan, kun onnettomuus tapahtui. Rannikkojääkärit ovat merivoimien jalkaväkijoukkoja, jotka koulutetaan toimimaan rannikon ja saariston olosuhteissa.

Merivoimien miehistönkuljetusvene kuljetti varusmiehet noin 10–15 metrin päähän rannasta, jossa viimeisenä tehtävänä oli jättää vene nopeasti ja kahlata rantaan. Jättöpaikka oli Otkesin mukaan käyty tarkastamassa veneenkuljettajien kanssa ennakkoon. Aikaisempina vuosina marssi oli kuitenkin päättynyt eri rantaan.

Kun vene oli suunnilleen oikeassa kohdassa, kuljettaja käski varusmiehiä ottamaan pelastusliivit pois ja poistumaan veneestä, Otkes kertoo. Varusmiehet tekivät työtä käskettyä ja hyppäsivät veteen. Heti veneestä poistuttuaan he kuitenkin huomasivat, etteivät jalat yltäneet pohjaan. Uiminen oli Otkesin mukaan raskaan varustuksen ja harjoituksen aiheuttaman uupumuksen vuoksi lähes mahdotonta. Varustuksena varusmiehillä oli taistelu- ja sirpaleliivit, kypärä, reppu yöpymistarvikkeineen ja varavaatteineen sekä rynnäkkökivääri.

Harjoituksen johtaja oli rannalla seuraamassa suoritusta, joten hän huomasi varusmiesten joutuneen vedessä vaikeuksiin. Hän meni auttamaan veden varaan joutuneita varusmiehiä.

Pian varusmiehet kuitenkin huomasivat, että yksi heistä puuttuu. Otkesin mukaan kesti useita minuutteja ennen kuin harjoituksen johtaja ja pelastuneet, auttamaan ryhtyneet varusmiehet löysivät syvälle painuneen varusmiehen ja saivat tämän ylös. Kun hänet saatiin rantaan, paikalle saapui ambulanssi ja häntä ryhdyttiin elvyttämään.

Otkesin tutkinnanjohtaja Kai Valonen sanoo STT:lle, että Otkes ei toistaiseksi ole punninnut varusteita, jotka varusmiehillä oli kannettavanaan onnettomuuden sattuessa. Tällä hetkellä Otkesissa pohditaan, onko varusteiden paino tutkimusten kannalta tärkeä tieto. Valonen huomauttaa, että varusteiden painoon vedessä vaikuttaa myös niiden kelluttavuus.

”Joka tapauksessa päätelmä on se, että (varusmiesten oli) melkein mahdotonta uida yhtään. Joku kuitenkin pystyi taistelemaan itsensä rantaan, mutta tuskin siinä varsinaisesta uinnista oli kyse.”

Otkesilla ei ole toistaiseksi ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka syvää vesi onnettomuuspaikalla oli.

”Joka tapauksessa niin (syvää), että kenelläkään ei jalat yltänyt pohjaan.”

Valosen mukaan se tarkoittaa sitä, että vedensyvyys oli hieman alle kahdesta metristä ylöspäin.

Otkes on tähänastisessa tutkinnassa perehtynyt tapahtumien kulkuun kuulemisilla ja käymällä tapahtumapaikalla. Samalla se tutustui onnettomuudessa olleeseen veneeseen ja varusmiesten varustukseen.

Tutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla, merenpohjan muotojen kaikuluotauksella, pelastustoimien kulun selvittämisellä sekä perehtymällä riskienhallintakäytäntöihin. Tutkinnan tarkoitus on löytää keinoja varusmiespalveluksen turvallisuuden parantamiseen. Tutkinnan on tarkoitus valmistua turvallisuussuosituksineen keväällä 2024.

Valosen mukaan Otkesin näkökulmasta ei ole oleellista pohtia, johtuiko onnettomuus inhimillisestä virheestä.

”Selvitämme, miten harjoitusta on suunniteltu, mitkä ovat varomääräykset ja niin edelleen. Meidän näkökulmasta ei ole mielekästä laittaa tapahtunutta kenenkään piikkiin.”

Onnettomuuden tutkinta siirtyi eilen Puolustusvoimilta poliisille. Länsi-Uudenmaan poliisista kerrottiin eilen STT:lle, että tässä vaiheessa poliisilla on kolme epäiltyä, joiden roolia onnettomuuteen johtaneissa tapahtumissa selvitetään.

”Poliisi tutkii veneen kuljettajan osuutta tapahtumiin sekä niitä kahta henkilöä, jotka ovat vastanneet rannikkojääkäritutkinnosta”, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mats Sjöholm kertoi.

Epäilty rikos on palvelusrikos. Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan on mahdollista, että tapauksen rikosnimike tarkentuu tai rikosnimikkeitä tulee lisää esitutkinnan edetessä. Sjöholmin mukaan poliisilla on melko selkeä käsitys tapahtumien kulusta.