Osuustoimintayritykset kasvoivat ja kannattivat ennätysmäisesti viime vuonna – liiketulos 3,2 miljardia euroa

OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group tekivät kaikki 400–500 miljoonaa edellisvuotta kovemman liiketuloksen’. Kuva: Markku Vuorikari

Suomalaiset osuustoimintayritykset porskuttivat viime vuonna ennätystahtia. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi yli 35 miljardiin euroon kahdeksalla prosentilla eli selvästi vahvemmin kuin talous keskimäärin, selviää tuoreesta OT-vuosikirjasta 2022.

Parhaiten menestyivät OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group, jotka kaikki takoivat 400–500 miljoonaa edellisvuotta kovemman liiketuloksen.

Sen sijaan lihataloilla oli haasteita kannattavuudessaan, eikä palvelutoimialoillakaan ollut hurraamista, Osuustoimintakeskus Pellervon tiedotteessa kerrotaan.

Osuustoiminnallisten eli käyttäjäomisteisten yritysten kasvua ja kannattavuutta siivittivät vahva kysyntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen.

Eniten liikevaihto kasvoi Metsä Groupilla 960 miljoonalla eurolla. Liikevaihdolla mitattuna suurin osuustoimintayritys on edelleen alueosuuskauppojen keskusliike SOK-yhtymä.

Osuustoimintayritykset tekivät yhteensä 3,2 miljardin euron liiketuloksen, jossa oli kasvua vuoteen 2020 verrattuna jopa 88 prosenttia.

”Hyvät tulokset johtavat luonnollisesti myös suurempaan yhteiskunnalliseen hyötyyn. Osuustoimintayritysten kuittaamat tuloverot yhteiskunnalle kasvoivat lähes parilla miljardilla ja 40 prosentilla verrattuna vuoteen 2020”, sanoo viime vuoden tilinpäätökset läpikäyneen analyytikkotiimin vetäjä Kari Huhtala tiedotteessa.

Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin työn tuottavuus kasvoi viime vuonna Suomessa 0,5 prosenttia, mutta osuustoimintayrityksissä liikevaihto per työntekijä viidellä prosentilla.

Osuustoimintayritysten 94 000 työntekijän palkkasumma kasvoi vuodessa noin 3,5 prosenttia per henkilö. Palkkoja maksetaan yhteensä 3,5 miljardia euroa. Jäseniä osuustoiminnallisissa yrityksissä on 7,5 miljoonaa eli moni on jäsenenä useammassa osuuskunnassa. Suurin jäsenistö on HOK-Elannolla: 650 000 jäsentä.

Myös osuustoiminnalliset elintarvikeyritykset Valio, HKScan ja Atria, onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan ruuan hinnan nousun mukana.

”Kulunut vuosi oli silti erittäin poikkeuksellinen ja haastava. Sianlihan ylituotanto Euroopassa laski tuottajahintoja noin neljä prosenttia. Ruokatalojen oli sopeutettava tuotantonsa nopeasti koronarajoituksista johtuviin kysynnän muutoksiin”, kertoo tuloksia analysoinut Pellervon taloustutkimus PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen.

Lähivuodetkin ovat sumuisia, kun talouden näkymiä hämärtää epävarmuus niin energian, raaka-aineiden kuin muidenkin tuotantopanosten hinnoissa ja saatavuudessa.

Aloittavien osuuskuntien määrä laski jo kahdeksatta vuotta peräkkäin: uusia perustettiin vain 78, kun edellisvuonna luku oli 92. Vuonna 2014 uusien määrä oli 235 kappaletta.

”Meillä on tekemistä siinä, että tämä jaettuun yrittäjyyteen ja yhteiseen vastuunkantoon nojaava yritysmalli on riittävän tunnettu yrityksen perustajien, -neuvojien ja suuren yleisön keskuudessa. Olemmekin ensi viikolla tapaamassa opetus- ja tiedeministereitä vedotaksemme, että osuustoiminta näkyisi vahvemmin suomalaisessa kouluopetuksessa”, sanoo Mari Kokko.

Suomen suurimmat osuustoimintaryhmät olivat viime vuonna S-ryhmä, jolla oli 2,47 miljoonaa jäsentä ja 12,3 miljardin euron liikevaihto, OP Ryhmä (2,1 miljoonaa jäsentä ja 4,49 miljardia euroa) ja LähiTapiola-ryhmä (1,6 miljoonaa jäsentä, 2,1 mijardia euroa).