Metsätieto eiole haitaksi
Tuloksellinen metsätalous
on mahdollista vain tiedon avulla. Metsämessuilla julkaistiin meille metsänomistajille kaksi metsätietoon pohjautuvaa uutta palvelua.
Suomessa on panostettu erittäin paljon metsätiedon keruuseen. Tämä on aiheuttanut merkittävät kustannukset veronmaksajille. Täytyy muistaa, että tiedosta saadaan hyötyä vain käyttämällä sitä. Siksi tuntuukin oudolta, että metsänomistajia edustavilta tahoilta jatkuvasti pyritään löytämään esteitä metsätiedon käytölle, pelottelu työkaluvalikoiman kärkenä.
Verrataan metsätiedon jopa metsätiedon käyttöä pankkitilitietojen jakamiseen. Minä metsänomistajana toivon, että verovaroin kerättyä metsäni tietoja voivat kaikki metsän toimijat käyttää, sen kautta uskon saavani paluupostissa nykyistä parempaa, paremmin kohdentuvaa ja vaikuttavampaa palvelua – ja voin hyötyä metsästäni.
Minua ei hetkauta haluaako joku ulkopuolinen tietää montako puuta tai kuutiota metsässäni on. Jos havahdutaan tarkastelemaan asiaa laajemmin, huomataan että varsin helposti kiinnostunut saa selville minkä hintaisella autolla ajan, asuinosoite on helposti saatavissa, ei asunnon kokokaan vaikea ole julkisista tiedoista löytää ja näiden perusteella saa hyvin tarkasti selville suomalaisten suurimman varallisuuserän = asunto kauppa-arvon lähes jokaisen kohdalta; jopa huomattavasti luotettavammin kuin kerätyn metsävaratiedon pohjalta saisi metsän arvon. Ihan samoin on käytännössä mökin arvon kanssa, tulonikin on kaikkien katsottavissa verotoimistossa. Miksi siis piilottelisit metsäsi tietoja?
Vielä kun ymmärretään, että aika paljon pelkästä ortoilmakuvatiedoistakin saa irti, ja nehän ovat olleet kaikkien käytettävissä netissä jo pitkään. Sokerina pohdinnassa se, että kuka tahansa voi mennä metsääni samoilemaan ja tehdä ”havaintoja” joiden pohjalta saa niin tarkan tiedon metsästäni kuin haluaa. Ja jos ortokuvatkin ”kielletään”, muun muassa herra Google tulee apuun.
Metsätiedon käytön rajoittamisen yritykset ovat turhia, vainoharhaisia ja jopa haitallisia. Taustalla näyttää olevan epäluulo muita metsätoimijoita kohtaan. Jossain suunnalla nähdään edelleen menninkäisiä, suurimpina suojelu- ja veropeikko.
Ja verottaja kyllä saa aina kaiken tarvitsemansa tiedon metsästä niin halutessaan (se veropeikosta). Kuka metsänomistaja ihan oikeasti haluaa luontoarvoltaan hienoja kohteita metsästään tuhota (se suojelupeikosta), varsinkaan kun niitä ei muutenkaan voi hyödyntää; on se tieto ulkopuolisten käytössä tai ei.
Toivonkin, että poteronkaivajien joukko nousee metsämaalle ja lähtee rinta pystyssä edistämään Suomen metsätaloutta, varsinkin metsänomistajien edunvalvojat.
Pentti K. Kurki
metsänomistaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
