EU ja USA käynnistävät vapaakauppaneuvottelut
Maataloudesta on tulossa yksi vapaakauppaneuvottelujen vaikeimpia aiheita. USA:lla olisi halua lisätä ainakin naudanlihan vientiä EU:hun. Erilaisia lähtökohtia kuvaa, että maatilojen keskikoko on EU:ssa 12 hehtaaria ja USA:ssa lähes 180 hehtaaria. JEFF VANUGA / LEhtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoLUXEMBURG (MT)
EU-maat päättivät perjantaina vapaakauppaneuvottelujen avaamisesta Yhdysvaltojen kanssa.
Sovun löytymistä hidasti Ranska, joka uhkasi kaataa koko neuvottelumandaatin, ellei se olisi saanut riittäviä takeita oman kielensä ja kulttuurinsa suojelemiseen.
Lopulta muut maat taipuivat Ranskan tahtoon, ja audiovisuaalisia palveluja koskeva kappale poistettiin neuvottelupöydältä. EU:n kauppakomissaari Karel De Guchtin mukaan kiistanalaisiin kohtiin voidaan kuitenkin palata vielä myöhemmin, jos jäsenmaat siihen suostuvat.
Vapaakauppaneuvotteluja pidetään historiallisina, koska yhdessä EU ja USA muodostavat noin puolet maailman bruttokansantuotteesta ja vajaan kolmanneksen maailmankaupasta.
EU-komission arvion mukaan pitkälle menevä vapaakauppasopimus kasvattaisi EU-maiden vientiä Yhdysvaltoihin 28 prosenttia.
USA:n tuonti EU:hun kasvaisi runsaat 36 prosenttia. Eurooppa hyötyisi kuitenkin enemmän, koska EU:n vienti on määrällisesti suurempaa.
Etlan tekemän kyselyn mukaan suomalaisyritykset uskovat kauppasopimuksen lisäävän niiden tuotannon arvoa ja kannattavuutta. Eniten hyötyisivät pienyritykset.
Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan maataloudesta tulee neuvotteluissa iso kysymys, mutta ei ylitsepääsemätön. Suurimmat kiistat liittyvät USA:n ja EU:n erilaisiin terveys- ja hygieniamääräyksiin.
Geenimuuntelua tai hormonilihaa koskevia sääntöjä EU ei ole muuttamassa. Kysymys kloorikäsiteltyjen broilerien sallimisesta EU-markkinoilla voi kuitenkin nousta esiin.
Naudanruhojen maitohappokäsittelyn EU hyväksyi amerikkalaisten mieliksi jo ennen neuvottelujen alkua.
Komission arvion mukaan EU:n maatalous- ja elintarvikesektori olisi kokonaisuutena kuitenkin vapaakaupan suurin hyötyjä.
EU:n maatalouskauppa USA:n kanssa on ylijäämäistä ja viime vuosina vienti on kasvanut. Tärkeimmät vientituotteet Yhdysvaltoihin ovat viinit ja muut alkoholijuomat, juustot, oliiviöljy ja tietyt puolivalmisteet.
Uhkana pidetään halvan amerikkalaislihan tulvaa Eurooppaan.
Todennäköisesti ainakin sian-, naudan- ja siipikarjanliha määritellään neuvotteluissa herkiksi tuotteiksi, joille tulee omat tuontikiintiönsä. Kiintiö haluttaneen myös amerikkalaiselle lampaanlihalle, jonka tuonti EU:hun on nykyisin kokonaan torpattu.
Toisaalta USA on tähän asti estänyt eurooppalaisten omenien tuonnin ja pitää korkeita tulleja esimerkiksi maitotuotteille ja lihalle.
”En olisi suomalaisen ruuan kannalta hirveän huolestunut, mutta on joitakin asioita, joissa täytyy miettiä suojatoimia”, kauppaministeri sanoo.
Lähes puolet EU:n nykyisestä juuston vientikiintiöstä Yhdysvaltoihin koostuu suomalaisista juustoista. Stubbin mukaan ei ole pelkoa, että muut EU-maat hyötyisivät Suomen kustannuksella, jos kiintiötä kasvatetaan.
”Jos amerikkalainen kuluttaja on tykästynyt suomalaiseen emmentaliin, ei se sitä ihan heti vaihda ranskalaiseen briehin.”
Neuvottelut USA:n ja EU:n välillä alkavat jo kesällä. Tavoitteena on saada sopimus valmiiksi kahden vuoden kuluessa. Sopimuksen voimaantulo vaatii vielä EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin sekä Yhdysvaltain kongressin siunauksen.
NIKLAS HOLMBERG
Jos amerikkalainen kuluttaja on tykästynyt suomalaiseen
emmentaliin,
ei se sitä ihan heti
vaihda ranskalaiseen briehin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
