Terrorismintutkija: Yksinäiset sudet ovat vastaus tiukentuneeseen valvontaan

Yhdysvalloissa on pidetty muistotilaisuuksia Orlandon klubiampumisen uhreille ympäri maata. Mies jätti tervehdyksensä muistoseinustalle New Yorkissa. LEHTIKUVA/AFP 

Yksin toimivien terroristien teot lisääntyvät, kun terrorisminvastainen työ tehostuu ja valvonta tiukkenee, arvioi Helsingin yliopiston terrorismintutkija Leena Malkki.

Orlandon ampuja saattoi olla yksi niistä, joiden toimintaan Malkin mukaan viitataan termillä johtajaton vastarinta. Termi viittaa terroristijärjestöjen kannattajien yksin tai pienissä ryhmissä tekemiin iskuihin.

Johtajattoman vastarinnan lisääntymisestä on puhuttu 1990-luvulta asti, jolloin se liitettiin äärioikeistoon Yhdysvalloissa, Malkki kertoo.

Hänen mukaansa kyse on siitä, että laitetaan järjestön tavoitteet internetiin tai muihin viestintävälineisiin ja kannustetaan toimintaan omasta aloitteesta ja omin resurssein.

"Ääri-islamilaisen terrorin osalta se on ollut viimeiset kymmenen vuotta kehittyvänä trendinä."

Tämä johtuu siitä, että kun terrorisminvastainen tiedustelu ja valvonta lisääntyvät, kasvaa myös riski jäädä kiinni.

Mutta yksinäisiä toimijoita on vaikea saada kiinni, sillä ei ole mitään organisaatiota tai aiempaa indikaatiota siitä, että ihminen voisi suunnitella jotain, Malkki sanoo.

Sosiaalinen media ja internet ovat mahdollistaneet osaltaan yksinäisten susien käyttämisen terrorismissa.

Ne antavat valtamediasta riippumattoman väylän levittää kehotuksia, Malkki toteaa.

Esimerkiksi terroristijärjestö Isis kehotti toukokuussa kannattajiaan hyökkäyksiin ramadanin aikaan. Muslimien paastokuukautta vietetään tänä vuonna kesäkuun alusta heinäkuun alkuun. Orlandon iskun tekijäksi uskottu mies soitti viranomaislähteiden mukaan hätänumeroon ja vannoi uskollisuutta Isisille.

Malkin mukaan johtajattoman vastarinnan piirteitä on ollut viimeaikaisista terrori-iskuista ainakin ruotsalaista pilapiirtäjää Lars Vilksiä vastaan tehdyissä murhayrityksissä ja Mohamed Merahin tekemässä iskussa juutalaiseen päiväkotiin Ranskassa vuonna 2012.

Lauantai-iltana Yhdysvalloissa Orlandossa tehdyssä joukkoampumisessa kuoli ainakin 50 ihmistä ja yli 50 haavoittui. Isis on ilmoittanut olevansa Orlandon yökerhoampumisen takana, mutta todisteita ampujan yhteydestä Isisiin ei ole löydetty.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen arvioi olevan epätodennäköistä, että ampuja olisi saanut tukea Isisiltä. Parosen mukaan vaikuttaa siltä, että ampuja toimi omien motiiviensa pohjalta ja Isisin rooli on ollut vain inspiroiva.

Joukkoampumisessa käytetyn AR15-kiväärimallin voi hankkia siviilikäyttöön Suomessakin. Suomessa asetta käyttävät muun muassa sovelletun reserviläisammunnan harrastajat, ja sitä käytetään myös metsästysaseena, kertoo poliisitarkastaja Mika Koponen Poliisihallituksesta.

The Washington Post -lehden mukaan AR15:stä on tullut joukkomurhaajien vakioase. Orlandon yökerhoampumisen lisäksi sitä on käytetty viime vuosina kolmessa tuhoisassa iskussa, joissa on kuollut yhteensä 54 ihmistä.

AR15-kivääri on siviilikäyttöön muokattu versio Yhdysvaltain armeijan käyttämästä M16-kivääristä.