Hylje syö kalastuselinkeinoa
WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka vastaa kalastaja Risto Toloselle (MT 2.8.) hyljepolitiikasta otsikoiden: ”Hyljepolitiikassa tarvitaan malttia.” Mielestäni otsikko on osin virheellinen, sillä hyljepolitiikka ei ole käytännössä ottanut isoa liikahdusta mihinkään suuntaan.
Ymmärrän kalastajien turhautumisen hyljepolitiikkaan. He harjoittavat laillista ja tärkeää ammattiaan, sekin on tilastollisesti muuttunut. Kaikki ei toki johdu hylkeistä. Mutta on älyllistä epärehellisyyttä väittää, etteikö kotimaisen kalan väheneminen ruokapöydästämme johtuisi myös hylkeitten määrän lisääntymisestä.
Syömme muutenkin harmittavan vähän kotimaista kalaa, lähiruokaa. Lisäksi kalatalous on kotimainen elinkeino, joka tuo kaivattuja verotuloja alue- ja paikallistalouksiin.
Toimme vuonna 2012 kalaa ja kalatuotteita 115 miljoonaa kiloa eli 350 miljoonan euron arvosta.
Tilastoja katsottaessa hyljevahingot ovat todellakin vähentyneet. Sillä niin ovat vähentyneet ammattikalastajatkin ja kala, sillä sitä syö hylje.
Tilastoja voidaan katsoa myös laajemmin. Tiedossani on tapaus, jossa koepyynnissä olleessa hylkeen kestävässä rysässä oli ensimmäisen aamun saalis seitsemän harmaahyljettä ja kolmen vuorokauden kuluttua siitä saatiin neljä lisää. Himangalla ainoasta pyyntiin lasketusta silakkarysästä kalastaja sai ensimmäisellä viikolla kuusi norppaa. Kuusikymmenluvulla koko avovesikautena pitäjän yli sadasta rysästä ei saatu yhteensä kuutta hyljettä.
Ympäristöministeri Niinistö sanoi tv-haastattelussa, että hylje syö vain rysistä. Mitenhän tämä voi pitää paikkaansa, kun rysillä pyytäviä kalastajia on enää vain niin harvassa ja harmaahyljekanta on vain lisääntynyt?
Ministeri vastasi kirjalliseen kysymykseen vuonna 2008 seuraavasti (KK 961/2008 vp): ”Metsästysvuonna 2007—2008 asetettiin Suomen merialueille 685 harmaahylkeen metsästyskiintiö... saaliiksi jäi vain 203 harmaahyljettä.”
Pirkko Mattila
kansanedustaja (ps)
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
