Eduskunnan tiedonsaanti toimisi Harkimon mukaan TP-UTVAn kautta, kuten nytkin. Hän selventäisi presidentin velvollisuutta pitää eduskuntaa ja valtioneuvostoa tietoisena. Kuva: Kari Salonen
Hjallis Harkimo: Perustuslakia tulisi muuttaa ja presidentin valtaoikeuksia lisätä, kuittaa Rehnin esityksen ”diipadaapaksi”
Liike Nytin presidenttiehdokas Hjallis Harkimo haluaa lisätä ja selkeyttää presidentin valtaoikeuksia eikä ymmärrä valitsijayhdistyksiä puolueiden ehdokkaiden takana.Sipoo
Hjallis Harkimo on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Kuva: Kari SalonenPerustuslakia pitäisi muuttaa, jotta valtasuhteet ovat selvät ulkopolitiikan johtamisessa, sanoo Liike nytin presidenttiehdokas Hjallis Harkimo.
Harkimon mukaan presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä ja se onnistuisi helpoiten kirjaamalla perustuslakiin selvennyksiä siitä, kuinka valtioneuvoston ja tasavallan presidentin roolitus ulkopolitiikan johtamisessa onnistuu. Harkimon mukaan pitäisi tehdä selväksi, että pääministeri hoitaa EU-politiikkaa ja presidentti vastaa kaikesta muusta.
”En usko tälläisiin keskinäisiin sopimuksiin tai yhteistyöasiakirjoihin, mitä Olli Rehn (kesk.) on esittänyt. Tällaiset asiakirjat eivät ole laillisesti sitovia sopimuksia vaan täyttä diipadaapaa. Muutoksen tulee tapahtua vain perustuslakia muuttamalla”, Harkimo kuittaa.
Rehn on aiemmin esittänyt, että valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välille tulisi solmia yhteistyöasiakirja. Sopimuksella selvennetään johtovastuita ulkopolitiikassa ja pyritään kattamaan myös kokonaisturvallisuuden harmaita alueita, joissa roolit presidentin ja hallituksen välillä eivät ole selvät.
Harkimo avasi presidenttipelin ensimmäisenä. Liike Nyt tiedotti jo vuosi sitten kesällä valinneensa Harkimon presidentinvaaliehdokkaakseen kevään 2024 presidentinvaaleihin.
Hänelle ehdokkuus puolueen riveistä oli itsestäänselvää. Harkimo kyseenalaistaa valitsijayhdistysten avulla Mäntyniemeen pyrkiviä.
”En tajua niiden ideaa. Johtuuko se vain siitä, että puolueiden kannatus on laskenut niin paljon, että ehdokkaat haluavat kannatusalhosta irti tai häpeävätkö he puolueitaan”, Harkimo kysyy.
”Eihän näillä ehdokkailla ole mitään uutta organisaatiota siellä taustalla, vaan puolueet keräävät heille nimiä ja he käyvät puolueen tilaisuuksissa ja tupailloissa.”
Harkimo on taustaltaan kokoomuslainen, mutta vuonna 2018 hän erosi kokoomuksesta kritisoiden puolueen johtamisen tapaa ja perusti Liike Nytin. Hän vakuuttaa, että välit pääministeriin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpoon ovat erosta huolimatta hyvät.
Kokoomuksen johdolla tehtyä hallitusohjelmaa Harkimo kritisoi erityisesti nuorten ja maaseudun palveluiden osalta.
Harkimo kritisoi hallitusohjelmaa erityisesti sote-menojen karsimisen osalta. Kuva: Kari Salonen”Leikkaukset sote-menoista ovat väärin. Sinne pitäisi ilman muuta lisätä rahaa sen sijaan että sieltä ottettaisiin pois. Nyt vaarassa on maaseudun terveysasemat ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, kun hallitus leikkaa sotesta.”
Harkimo sanoo tekevänsä presidenttikampanjansa erityisesti nuorille. Harkimolla on nuorten suosimassa Tiktok-sovelluksessa lähes 60 000 seuraajaa ja Youtubessa lähes 90 000. Hän sanoo, että haluaa kiertää Suomea ja tavata erityisesti nuoria.
”Koko kampanjan sloganiksi voi tulla ’nuorten presidentti’. Minulla on kolme poikaa täällä kotona ja elämäni perustuu siihen, että mietin heidän kauttaan tulevaisuutta ja miten nuorten asemaa voitaisiin parantaa. Pahoinvointi, jengiväkivalta ja koulutustason lasku kaipaavat ongelmien esiin tuomista, joita presidentti mielipidejohtajana voi edesauttaa.”
”Minulla on kolme poikaa täällä kotona ja elämäni perustuu siihen, että mietin heidän kauttaan tulevaisuutta ja miten nuorten asemaa voitaisiin parantaa.”
Erilaisten mielipidekyselyjen mukaan suomalaiset pitävät presidentin tärkeimpänä osaamisalueena ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja verkottuneisuutta ulkomaille. Harkimo sanoo, että Nato-prosessi opetti.
”Sain seurata läheltä Nato-prosessia ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä ja puolueen puheenjohtajana. Presidentillä on käytössään ulkoministeriö ja puolustusministeriö, jotka tuottavat tietoa päätöksien taustalle. Ura liikemiehenä on opettanut johtamaan ja tulemaan ihmisten kanssa toimeen. Sitä myös ulkopolitiikan hoitaminenkin on, ihmissuhteita”, Harkimo sanoo.
Presidentin tärkeimmiksi tehtäviksi tulevalla kaudella Harkimo listaa Suomen roolin vakiinnuttamisen Natossa, Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavan DCA-sopimuksen ja Suomen huoltovarmuuden turvaamisen.
Ennen politiikkaan astumista Harkimo toimi liikemaailmassa. Harkimon tunnetuimmat liiketoimet ovat olleet Helsingin Jokereiden ja Hartwall Areenan omistajana. Harkimo vei Jokerit venäläiseen KHL-kiekkosarjaan ja myi Hartwall Areenan venäläisoligarkeille Gennadi Timtšenkolle ja Roman Rotenbergille, jotka toimivat myös KHL-hankkeen merkittävinä rahoittajina.
Kummallakin oli tiettävästi yhteyksiä Kremlin johtoon jo KHL-projektin aikaan.
Nyt uudelleen perustettu Jokerit hakee vauhtia Mestiksestä ja venäläisoligarkkien omistama areena nököttää tyhjänä Pasilassa. Jälkikäteen arvioituna on selvää, että Jokereiden idänretki oli osa suurempaa strategiaa: Venäjän pehmeää vaikuttamista länteen.
Nyt Harkimo sanoo katuvansa päätöstä viedä Jokerit Venäjälle. Hänen mukaansa liiketoimet ja suhteet Venäjälle loppuivat Ukrainan sodan alkaessa.
”Tietenkin kadun sitä päätöstä. Jokerit aloitti KHL:ssä jo ennen Krimin sotaa, ja jos olisimme tienneet mitä Venäjä aikoo tehdä, olisime tehneet toisin”, Harkimo sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
