Finnpulpin tehdashankkeen ympäristövaikutukset arvioitu
Projektijohtaja Timo Piilonen esitteli torstaina Kuopiossa Finnpulpin havusellutehtaan ympäristövaikutuksia. Hän totesi niiden olevan hallittavissa. Nyt ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen voidaan katseet suunnata ulkomaisiin sijoittajiin, joilta toivotaan isoa rahaa. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoKUOPIO (MT)
Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) on valmistunut.
Mielipiteitä selostukseen voi jättää 5. helmikuuta saakka.
Elykeskuksen lausunnon on määrä valmistua huhtikuun alussa.
Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kuvasi ympäristöprosessin etenemistä merkittäväksi hankkeen etenemisen ja rahoituksen saamisen kannalta.
”Rahoitus etenee suunnitelman mukaan. Keväällä lanseerattu 1,5 miljoonan euron rahoituskierros menee alkuvaiheen selvityksiin ja tämän tyyppisiin kuluihin. Vaikka se on promille koko hankkeesta, sillä on määräävän suuri merkitys. Me olemme start up -yritys”, Fredrikson sanoi.
Projektijohtaja Timo Piilonen esitteli ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jossa muun muassa todetaan, että havusellua, biokemikaaleja ja biosähköä tuottavan tehtaan vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat kohtalaisen positiiviset.
Negatiivisimmat vaikutukset tehtaan toimiessa liittyvät liikenteen kasvuun, vesistöihin ja maisema- sekä kulttuuriympäristöön.
”Kun puu hakataan kestävän hakkuusuunnitelman mukaan, sillä on jopa positiivinen vaikutus luonnonvarojen käyttöön.”
Ilman laadusta hän totesi, ettei tehdas voi taata, ettei koskaan haise, mutta hajuhaittojenkin kestot ovat lyhyitä ja liittyvät tehtaan häiriötilanteisiin.
Aluetaloudelliset ja sosioekonomiset vaikutukset ovat huomattavat, Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen totesi.
Hän esitteli Kuopion kaupungin Ramboll-yhtiöltä tilaamaa panos-tuotos-mallia, jossa on laskettu työllisyyden kokonaiskasvuksi 3 400 henkilöä.
”Tehdas kasvattaa Suomen vientituloa yhdellä prosentilla. Vaikea kuvitella muuta näin laajasti Itä-Suomen aluetalouteen vaikuttavaa hanketta.”
Laskelmissa on, että 1,2 miljardin euron kokonaistuotosta Kuopion seudulle tulisi 750 miljoonaa, muualle Pohjois-Savoon 100 miljoonaa euroa ja muualle Suomeen, pääosin Itä-Suomeen, 340 miljoonaa euroa.
Työpaikoista valtaosa tulee puunhankintaketjuun. Kuopion seudulle työpaikkoja tulee 750, muualle Pohjois-Savoon 750, muihin maakuntiin 1 900. Arvioitu puun tarve on 6,7 miljoonaa kuutiota vuosittain. Siitä kotimaisen osuus on laskelmassa 5,7 miljoonaa kuutiota.
Finnpulpin talousjohtaja Timo Karinen vakuutti YVA:n julkistamistilaisuudessa, että puuta kyllä riittää. Kuopioon perustettava tehdas vain lyhentää hänen mukaansa kuljetusmatkoja ja järkevöittää puun käyttöä.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
