Kuntarahoitus pudottaa kasvuennustettaan lähes prosenttiyksiköllä, vienti ja investoinnit nostavat Suomen talouskasvua, mutta vasta vuonna 2025

Kuntarahoitus hankkii kuntien ja esimerkiksi hyvinvointialueiden lainarahoituksen kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Rahoituksen avulla rakennetaan eri puolilla Suomea asuintaloja, sairaaloita, kouluja, päiväkoteja, siltoja ja teitä. Kuvassa rakennettiin puurakenteista koulua Helsingissä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen talous supistuu ensi vuonna 0,3 prosenttia povaa Kuntarahoitus (KR). Vielä kesäkuun suhdanne-ennusteessaan KR arvioi Suomen bkt:n kasvavan 0,5 prosenttia kuluvasta vuodesta.

Taustalla on asuntotuotannon äkkijarrutus ja huonosti vetävä vienti.

”Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024”, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Suhdannekuopasta Kuntarahoitus ei odota pitkäkestoista. Tiistaina julkistetun ennusteen mukaan vienti ja investoinnit nostavat Suomen talouskasvua, mutta vasta vuonna 2025. Myös työllisyys pitää kohtuullisesti pintansa.

Kuluttajahintojen nousu tasaantuu ensi vuoden aikana, ja inflaatio olisi ennusteen mukaan vuoden 2025 aikana Euroopan keskuspankin tavoittelemalla noin 2 prosentin tasolla.

Talouskasvun hidastuminen tietää käännettä myös kuntatalouteen. Kuntien tulos putoaa ja niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntien lainakanta kasvaa tuntuvasti jo vuonna 2024: lisäystä noin kaksi miljardia euroa.

”Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus arvioi, että kunnat joutuvat lykkäämään investointejaan ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tämä tietää talouden tasapainottamisia eri kunnissa sekä veronkorotuksia.

Investoinnit niin sanottuun vihreään siirtymään voivat osittainkin toteutuessaan sysätä talouden ripeään kasvuun vuosikymmenen loppupuolella.

Tämä edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

”Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin”, pääekonomisti Vesala arvioi.