Kustannusten nousu ruuassa ei siirry julkisiin hankintoihin – ETL:n Käkelä vaatii sopimusten avaamista
Mikko Käkelän mukaan elintarvikeketjun toimimattomuudesta ovat kaupan lisäksi vastuussa myös julkisia hankintoja tekevät tahot. Hän perää sopimusten avaamista.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Mikko Käkelän mielestä julkisten ruokahankintojen merkitys on jäänyt ruokaketjun kannattavuutta koskevassa keskustelussa pimentoon. Kuva: Kari SalonenElintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä peräänkuuluttaa kaupunkeja, kuntia sekä virastoja ottamaan vastuuta maatalouden kannattavuuskriisissä julkisten hankintojen muodossa.
”Julkisuudessa on paljon perätty kaupalta vastuuta maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi. Kaupalla onkin tärkeä rooli ehdottomasti, mutta julkisten ruokahankintojen merkitys on jäänyt pimentoon”, Käkelä kommentoi MT:lle.
Käkelän mukaan julkisilla ruokahankinnoilla on erittäin suuri merkitys koko kotimaisen elintarvikeketjun elinvoimaisuudelle.
”On selvää, että koko elintarvikeketjuun tarvitaan lisää joustoja, kun markkinat eivät toimi. Kaikista jäykimmin toimivat julkiset hankinnat”, Käkelä kritisoi.
Mikko Käkelän mielestä julkisten hankintasopimusten olisi reagoitava radikaalisti muuttuneeseen tilanteeseen.
”Vaikka kustannukset ovat elintarvikeketjussa kallistuneet nopeasti ja rajusti, ei julkisten hankintasopimusten sisällä tunneta minkäänlaista joustoa. Sopimuskaudet ovat määrämittaisia, useiden vuosien mittaisia”, Käkelä toteaa.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja kertoo ymmärtävänsä, että hankintalaki ohjaa toimintaa julkisissa hankinnoissa.
”Siitäkin huolimatta tilanne on nyt niin poikkeuksellinen, että joustoja tarvitaan heti. Kaupan päässä keskusliikkeet ovat olleet valmiita avaamaan sopimuksia ja tuomaan joustoja, kun tilanne on muuttunut nopeasti. Samaa tarvitaan nyt julkisisten hankintojen puolella”, Käkelä painottaa.
Suomessa julkisia hankintoja tekevät kaupungit ja kunnat sekä monet julkiset virastot.
”Erittäin tärkeää olisi turvata Suomen kaupungeissa ja kunnissa riittävä määrärahojen taso, mitä tulee julkisiin hankintoihin. Viime kädessä tässä on kyse siitä, syövätkö lapset, nuoret ja vanhukset päivittäin laadukasta kotimaista ruokaa”, Käkelä pohtii.
”On selvää, että koko elintarvikeketjuun tarvitaan lisää joustoja, kun markkinat eivät toimi. Kaikista jäykimmin toimivat julkiset hankinnat.” Mikko Käkelä
Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n omistama Hansel Oy on merkittävä julkisia hankintoja tekevä taho.
Hansel Oy:n viestintäpäällikkö Johanna Kaalikosken mukaan yhtiö vastaa vastaa sopimus- ja toimittajahallinnasta asiakkaidensa puolesta.
”Muun muassa käsittelemme hinnantarkistukset sopimukseen kirjattujen ehtojen mukaan. Esimerkiksi elintarvikesopimuksiimme on kirjattu tietyt ajankohdat ja enimmäisrajat hintojen muutoksille”, Kaalikoski sanoo MT:lle.
”Sopimusehdot ovat aina tarjouspyyntömme liitteenä, joten tarjoajat saavat ennen tarjouksen jättämistä tiedon ehdoista, joita sopimuskaudella sovelletaan. Puitejärjestely kestää yleensä maksimissaan neljä vuotta.”
Puitejärjestelyjen ehtoja voidaan sopimuskaudella muuttaa vain rajoitetusti.
”Hankintalaki lähtee siitä, ettei kilpailutettuun sopimukseen tehdä olennaisia muutoksia sopimuskauden aikana. Kuitenkin poikkeavien olosuhteiden vuoksi voidaan ehtoihin tehdä joitakin muutoksia, jos olosuhteet ovat sellaisia, ettei niitä ole voinut tarjousvaiheessa ennakoida”, Kaalikoski huomauttaa.
”Hankintalaki lähtee siitä, ettei kilpailutettuun sopimukseen tehdä olennaisia muutoksia sopimuskauden aikana.” Johanna Kaalikoski
Kaalikosken mukaan Hansel on käynyt ja käy sopimustoimittajiensa kanssa neuvotteluja poikkeuksellisiin oloihin liittyen.
”Muutoksen tekeminen edellyttää aina poikkeusolojen vaikutusten todentamista, jotta tehtävä ehtomuutos on perusteltavissa. Toistaiseksi Hansel on tehnyt muutoksia vain muutamaan sopimukseen.”
Hanselin asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt.
Asiakkaita voivat olla lisäksi kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä näiden seurakunnat.
Hanselin elintarvikkeiden sopimusten arvo on vuositasolla noin 80 miljoonaa euroa. Sopimukset sisältävät ruuan lisäksi myös niin kutsuttuja non-food-tuotteita, kuten kattaustuotteita, ruokailuvälineitä ja ruuanvalmistusastioita.
”Julkisten hankintasopimusten sisällä ei tunneta minkäänlaista joustoa. Sopimuskaudet ovat määrämittaisia, useiden vuosien mittaisia.” Mikko Käkelä
Helsingin kaupunki on mukana joissakin Hanselin puitejärjestelyissä mutta tekee hankintansa pääsääntöisesti itse, kertoo Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki.
MT kysyi Lamminmäeltä, pitäisikö Helsingin kaupungin tekemiä hankintasopimuksia avata kesken sopimuskauden, koska markkinatilanne on niin poikkeuksellinen.
”Helsingin kaupunki on lähtenyt siitä, että sopimukset ovat voimassa sellaisina, kuin ne aikanaan on sovittu. Hankintasopimuksiin on kuitenkin rakennettu sisään erilaisia hinnantarkistamisen mekanismeja. Tämä kaikki lähtee hankintalaista”, Lamminmäki vastaa.
Lamminmäen mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan mahdollisista joustoista keskustella sopimuskohtaisesti.
”Tässäkin meitä kuitenkin sitoo hankintalaki. Sopimuksiin ei lain mukaan saa tehdä merkittäviä muutoksia ilman, että se johtaa uuden kilpailuttamisen velvoittamiseen”, hankintajohtaja tähdentää.
”Olen sitä mieltä, että kaikilla julkisen sektorin toimijoilla on olemassa vähintään moraalinen velvoite harkita toimintaansa myös siitä näkökulmasta, että koko ruokaketju pysyy toimintakykyisenä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
