Järvikalaa ja leipää paljonkeskisuomalaisten pöydissä
Leipä ja peruna maistuvat edelleen keskisuomalaisille. Myös järvikalaa syödään paljon maakunnan talouksissa, tuore selvitys paljastaa.
Pro ruokakulttuuri -kehittämishankkeen teettämän tutkimuksen mukaan Keski-Suomella ei ole kalakukon kaltaista erityispiirrettä. Järvikalan käyttö ja vahva sekä monipuolinen leipäperinne ovat maakunnalle tyypillisiä.
Keskisuomalaisen ruokailun perusteet ovat säilyneet varsin muuttumattomina sota-ajan jälkeisestä ajasta lähtien. Ruokavalion pohjana ovat edelleen peruna, juurekset, maitotuotteet, liha, kala ja vilja. Suurin muutos on kasvisten käytön lisääntyminen, salaatti on jokapäiväisen ruokapöydän uutuus.
Leipä ja peruna ovat säilyttäneet asemansa arkiruokailussa.
Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoittaa valmistavansa säännöllisesti ruokaa. Kolme neljäsosaa käyttää satunnaisesti myös eines- ja valmisruokia.
Leivonta on yleistä. Lauantaipullan leipominen on tosin jäänyt lähinnä vanhemmille sukupolville.
Yli puolet vastaajista ruokailee päivittäin saman talouden jäsenten kanssa. Ruokaa ja leipomuksia tehdään usein yhdessä, erityisesti lasten kanssa.
Viikonloppuisin keskisuomalaiset panostavat ruokaan tavallista enemmän.
Kodin ulkopuolella tapahtuvan säännöllisen ruokailun ja ruokaostosten tärkeimpinä kriteereinä ovat maku ja laatu. Ruoka ostetaan pääasiassa valintamyymälöistä ja automarketeista.
Terveellisyys ja kotimaisuus ovat tärkeitä ostoskriteereitä. Tuotannon eettisyyttä ja paikallista tuotantoa pitää tärkeänä vain kolmannes vastanneista.
Nuorille kuluttajille tärkeitä valintaperusteita ovat hinnan lisäksi ekologiset ja eettiset perustelut.
Puolet vastanneista hankkii säännöllisesti keskisuomalaisia tuotteita. Lähiruoka ei tuota suurempaa lisäarvoa kuin kotimaisuus.
Luomua arvosti viidennes vastanneista.
Vastaajista kolmannes kasvattaa, viljelee ja/tai kerää itse osan ruokatarpeistaan.
Ruokailutottumusten muutosten keskeisimmät syyt ovat terveydellisiä. Suolaa, rasvaa tai lisäaineita halutaan välttää.
Päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat myös kokeilunhalu ja kiinnostus elintarvikkeiden alkuperään.
Pro ruokakulttuuri -hankkeen keskisuomalaisen tutkimuksen toteutti Keski-Suomen museon projektitutkija Sanna Tarnanen Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelut -yksikön toimeksiannosta. Tutkimuksen rahoitti Keski-Suomen elykeskuksen maaseutuosasto.
Havainnot ja tiedot kerättiin vuoden 2011 elo–joulukuussa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
