Turkissa toimiva Helsinki-ryhmäajaa vähemmistöjen asemaa
Turkin Helsinki-ryhmässä työskentelevä Çiğdem Demirbilek ajaa vähemmistöjen asiaa ja on itsekin kurdi. Hän ei voi muistaa työnsä pohjana olevaa Etyk-asiakirjaa vuodelta 1975, sillä hän syntyi vuonna 1988. eija mansikkamäki Kuva: Viestilehtien arkistoISTANBUL (MT)
Naisten asema paremmaksi.
Vähemmistöille samat oikeudet kuin valtaväestölle.
Oikeus puhua omaa kieltä.
Tällaisia asioita ajavat Turkissa ja kymmenessä muussa maassa toimivat kansalaisjärjestöt, Helsinki-ryhmät. Ne pitävät kiinni siitä, mistä sovittiin Etykissä eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa Helsingissä vuonna 1975.
”Rauhasta ja kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista”, Turkin Helsinki-ryhmässä työskentelevä Çiǧdem Demirbilek sanoo.
Ety-sopimus oli niin merkittävä, että kansalaisjärjestöt alkoivat vaatia sen noudattamista ja painostaa hallituksia. Painostuksen katsotaan johtaneen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden romahtamiseen.
Turkin Helsinki-ryhmä perustettiin vuonna 1992, kun kurdikysymys nousi pinnalle kurdipuolueen alettua vaatia maan itsenäistymistä. Pääpaino on kielikysymyksessä.
”Lapset puhuvat kotonaan kurdia, mutta koulukielenä on vain turkki, jota lapset eivät siis osaa. Yritämme vaikuttaa opettajien asenteisiin nykyisessä projektissamme”, Demirbilek kertoo.
Myös muissa Helsinki-ryhmien maissa, kuten Armeniassa ja Azerbaidžanissa, on omat hiertävät vähemmistökysymyksensä.
Turkin Helsinki-ryhmä on Demirbilekin mukaan nostanut myös romanien asiat julkisuuteen, ja sitkeä tiedottaminen onkin tärkeä työmuoto.
Samassa toimistossa Istanbulissa toimii myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö. Helsinki-ryhmä saa taloudellista tukea Euroopan maista ja meneillään oleva kurdiprojekti myös Kanadalta.
Vaikka Demirbilek työskentelee siis Helsinki-ryhmässä, hän ei ole koskaan käynyt Suomessa.
Hän on itse kolmannen polven istanbulilainen, mutta taustaltaan kurdi ja kuuluu muslimeissakin syrjittyyn vähemmistöön. Isoisä muutti köyhältä Itä-Turkin kurdialueelta pitämään pientä puotia.
Ennakkoluuloja kuvaa se, että Demirbilekin kaveripiirissä on ihmetelty mukavan nuoren naisen ja tämän taustan ristiriitaa.
”Mutta tekisin tätä työtä taustastani riippumatta. Rauha, ihmisoikeudet ja ihmisten tasa-arvo ovat niin tärkeitä.”
Demirbilek ei kannatakaan kurdimaan itsenäistymistä, vaan rauhanomaista yhteiseloa. Sitä paitsi kurdeilla on sisäisiäkin ihmisoikeusongelmia, muun muassa aviottomien lasten saamista ei hyväksytä.
25-vuotias Demirbilek on ottanut tuntumaa myös toisenlaiseen vaikuttamiseen. Hän kertoo olleensa ensimmäisiä vastustamassa Gezi-puistoon suunniteltua ostoskeskusta Istanbulin keskeisen Taksim-aukion vieressä.
”Menimme sinne, nukuimme yön ja aamulla heräsimme siihen, kun poliisi ampui kyynelkaasua ja muutamaa tuntia myöhemmin vesitykeillä, vaikka me olimme rauhallisia. Neljä kuoli ja 11 menetti näkönsä.”
Protesti Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogania vastaan ryöpsähti puistonsuojelusta laajemmaksi hallituksen vastustukseksi juuri hallituksen ja poliisin kovien otteiden ja politiikan muutoksen vuoksi.
Demirbilek ei sulata sitä, että hallitus puuttuu ihmisten yksityiselämään: on vaatimassa perheisiin lisää lapsia ja kieltämässä abortin. Se aikoo myös nimetä erään tulevan sillan kurdien kansanmurhaajan mukaan ja rajoittaa sananvapautta.
”Hallitus puuhaa kuulemma Twitterin kieltämistä, koska sitä kautta tiedotetaan mielenosoituksista.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
