Maaseudun palveluiden rapautuminen jatkuu

Tutkijan mukaan ihmiset ovat eri hintaisia elämäntilanteissa. Hinnasta pitää voida keskustella, jos halutaan keskustella valtion ja kunnan kustannusjaosta. Kuva: Kimmo Haimi

Maaseudun ihmisten perusoikeudet jatkavat rapautumistaan.

"Ne rapautuvat viime hallituskaudella eikä ole mitään merkkejä niiden parantumisesta jatkossakaan, pikemminkin tulevista ikävistä päätöksistä."

Näin ennustaa Tampereen yliopiston tutkija Pauli Rautiainen, joka on seurannut kehitystä muutamilla reuna-alueilla Suomessa.

Vastaava kurjistuminen riivaa koko Eurooppaa ja syy on yhteinen: budjettileikkaukset ovat ohittaneet ihmisoikeudet ja sivistyksen, vaikka näiden tulisi olla tasapainossa.

"Sosiaaliset oikeudet toteutuvat parhaiten, kun alue pystyy huolehtimaan heikoistaan", Rautiainen sanoi torstaina Helsingissä Kuntaliiton maaseudun palveluohjelman ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) seminaarissa.

"Sosiaaliset oikeudet eivät ole kalliita, mutta se on, jos oikeudet on jo laiminlyöty ja jos ihmistä ei ole tuettu ulos negatiivisista kierteistä."

Joskus lakiin livahtaa kurjistamista vahingossa. Esimerkiksi opetusryhmien vähimmäiskoko voi lakkauttaa joidenkin aineiden opetuksen maalla kokonaan.

Rautiainen sanoo myös suoraan, että ihmiset ovat eri hintaisia elämäntilanteissa. Hinnasta pitää voida keskustella, jos halutaan keskustella valtion ja kunnan kustannusjaosta.

"Elämme Suomen kannalta tosi tärkeää viikkoa. Nyt linjataan perusoikeuskysymyksiä eli asumista ja terveyspalveluja maaseudulla", YTR:n puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio viitaten meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin.

Julkisella vallalla on vastuu, mutta yhteistyöhön tarvitaan myös kumppanuutta kolmannen sektorin ja yritysten kanssa, hän sanoi.