Jahtikaudella ammuttiin 477 ilvestä

Ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Kuva: Markku Vuorikari

Helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella ammuttiin 477 ilvestä. Edellisen kauden saalis oli 505 eläintä.

Suomen riistakeskukselta haettiin kannanhoidollista poikkeuslupaa 1 302 ilveksen pyytämiseen. Kaatolupa myönnettiin 515 ilveksen metsästämiseen. Luvista 12 myönnettiin poronhoitoalueelle.

Kaatolupia pyrittiin myöntämään alueille, joilla pentuemääräarvion perusteella on eniten ilveksiä. Luvan saaneille suositeltiin, että he ampuisivat ensisijaisesti yksilöitä, jotka liikkuvat säännöllisesti pysyvän asutuksen läheisyydessä tai alueilla, joilla ne voivat aiheuttaa vahinkoa tai aiheuttavat paikallisissa asukkaissa perustelua huolestumista.

Riistantutkimuksen tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa on 2 740–2 890 vuotta vanhempaa ilvestä. Se on maamme runsaslukuisin suurpeto, jonka määrä on kasvanut voimakkaasti kuluneen 10 vuoden aikana.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla on tarkoitus hillitä ilveskannan kasvua ja vähentää niiden määrää. Ilvekset halutaan pitää ihmisarkoina, kanta elinvoimaisena ja niiden aiheuttamat vahingot mahdollisimman pieninä.

Poronhoitoalueella ilveksiä kaadetaan, jotta niiden suihin päätyisiä mahdollisimman vähän poroja.

Ilveksen ja muiden suurpetojen kantojen seuranta on Luonnonvarakeskuksen Luken tehtävä. Se antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä.