Suomalaisyhtiöille naudanlihan vientilupa Japaniin varmistui viimein — Atria: ”Pienestä tämä lähtee liikkeelle”
Suomi ja Japani ovat sopineet viennin ehdoista ja viennissä käytettävästä eläinterveystodistuksesta.
Atria aikoo viedä naudanlihaa Japaniin Kauhajoen-tehtaaltaan, jossa on naudanlihan leikkaamo ja -käsittelyä. Kuva: Jaana Kankaanpää”Pienestä tämä vienti lähtee liikkeelle. Katsotaan vuosien päästä, missä mennään”, arvioi naudanlihan viennin käynnistymistä Japaniin Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn Maaseudun Tulevaisuudelle.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tiistaina, että Japani on hyväksynyt Suomen toimet hullun lehmän taudin (bse) riskienhallinnan osalta. Suomalaisen naudanlihan tuonti Japanin-markkinoille voidaan aloittaa.
Vienti suomalaisista laitoksista voi alkaa välittömästi.
Suomi ja Japani ovat sopineet viennin ehdoista ja viennissä käytettävästä eläinterveystodistuksesta.
”Vientiluvan saanti on tunnustus Suomen erinomaiselle eläintauti- ja elintarviketurvallisuustilanteelle ja -valvonnalle, sillä Japanin asettamat eläinterveyttä ja tuotantohygieniaa koskevat tuontiehdot ovat erittäin tiukat”, ministeriö kertoo tiedotteessaan.
Suomesta ei ole viime vuosina ollut mahdollista viedä naudanlihaa Japaniin. Ruokavirastossa on ollut vuodesta 2017 lähtien käynnissä naudanlihan markkinoillepääsyhanke, mutta hyväksyntäprosessi on ollut tähän saakka vielä kesken.
Laitoskohtaisen vientiluvan saaneet suomalaisyritykset ovat Atria, HKScan ja Snellman.
Atria veisi naudanlihaa Japaniin Kauhajoen-tehtaaltaan, jossa on naudanlihan leikkaamo ja -käsittelyä.
Sianlihaa suomalaiset valmistajat ovat vieneet Japaniin jo tähänkin saakka. Atrialla on lupa viedä sianlihaa Nurmon-tehtaaltaan.
Gröhnin mukaan viety sianliha on antibioottivapaata, jolla Japanissa on kysyntää.
”Aika näyttää, mihin se sitten johtaa, jos tuo naudanlihan vientilupa tulee.”
Sianlihaan verrattuna naudanlihan säilyvyys on pakastettunakin parempi.
Suomesta on viety Japaniin viime vuosina esimerkiksi maitotuotteita, maltaita, suklaata, myllyteollisuustuotteita ja sianlihaa.
Broilervienti Japaniin on Atriassa vielä alkutekijöissään:
”Ensin tulevat luvat, sitten on pitkä polku. Niin oli sianlihan viennissäkin. Viime vuosina on tehty enemmän.
Myös kaupallinen tilanne vaikuttaa.
Japanissa tuotteet ja sianlihan leikkuu vastaa eurooppalaisen keittiön kysyntää. Kiinaan suomalaisyhtiöt ovat vieneet myös pakastettuja sorkkia, siankorvia ja -saparoita.
Munien ja munatuotteiden vienti Japaniin ei edellytä Japanin viranomaisen (MAFF) erillistä laitoshyväksyntää, eläinterveystodistus riittää.
Japani on Suomelle tärkeä kauppakumppani elintarvikeviennissä. Elintarvikeviennin arvo Japaniin on viime vuosina ollut noin 20 miljoonaa euroa. Vienti on kasvanut tänä vuonna jo yli 30 prosenttia edellisvuoden vertailuajankohtaan nähden.
Japani onkin vahvan kasvupotentiaalinsa vuoksi yksi Suomen elintarvikeviennin tärkeimmistä kohdemaista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
