Työntekijöiden puute näkyy upseerien arjessa – "Ukrainassa rautaa on rajalla enemmän kuin koskaan kylmän sodan jälkeen"
Kansainvälinen yhteistyö kuuluu kapteeni Henry Raution työhön. Yhteistyö varsinkin Ruotsin kanssa on helppoa, sillä kulttuurit ovat lähellä toisiaan.
"Moni yhden keikan ulkomailla käynyt löytää itsensä kouluttamasta seuraavia lähtijöitä. Minulla ulkomaan kokemus auttoi tulla valituksi kansainväliseen tehtävään", kapteeni Henry Rautio kertoo. Kuva: Kari SalonenTyöntekijöiden puute näkyy kapteeni Henry Raution arjessa.
"Aukkoja on vähän joka paikassa. Viimeisen kolmen neljän vuoden aikana on enemmän sääntö kuin poikkeus, että omasta lähityöpiiristä on yksi tuoli vapaana. Taustalla on upseeripula ja tyhjän tuolin täyttäminen kestää kauan. Totta kai se vaikuttaa", Rautio kertoo.
Hän toimii kurssin johtajana puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa Helsingin Santahaminassa.
"Täällä koulutetaan Naton, YK:n, EU:n ja pohjoismaiden kurssikokonaisuuksia. Koulutetaan kotimaisia ja ulkomaisia opiskelijoita, siviilejä ja sotilaita, asiantuntija- ja johtajatehtäviin."
Kurssien aiheina on muun muassa siviilien suojaaminen, logistiikka, kokonaisvaltainen kriisinhallinta sekä sotilastarkkailijoiden kouluttaminen.
Kansainvälinen yhteistyö on työssä läsnä. Yksikössä esimerkiksi on ruotsalainen vaihtoupseeri. Rautio voisi harkita keikkaa Ruotsin vastaavaan kansainväliseen koulutuskeskukseen. Siellä on suomalainen vaihtoupseeri.
"Miksen voisi harkita esikuntatehtäviä Natossa tai EU:ssa", hän pohtii.
Rautio aloitti upseerin uran Sodankylässä. Siellä kului eri tehtävissä komppaniassa noin kahdeksan vuotta.
Kansainvälinen ura alkoi vuoden 2016 puolen vuoden kriisinhallinnan operaatiosta Lähi-Idässä.
"Sen jälkeen olin Mikkelissä maavoimien esikunnassa reilu kolme vuotta. Tehtävänä oli eurooppalainen kriisinhallinta ja puolustusyhteistyö."
Rautio arvioi, että noin 10–20 prosenttia hänen kurssiltaan on suuntautunut kansainvälisiin tehtäviin.
Yhteistyö varsinkin Ruotsin kanssa on helppoa, sillä kulttuurit ovat lähellä toisiaan. Erityisesti pohjoisessa on helppo ylittää raja.
"Kauheita kuperkeikkoja ei tarvitse tehdä, että esimerkiksi kaksi komppaniaa pystyy harjoittelemaan keskenään tai laitetaan joukkue varusmiehiä käymään viikon parin harjoituksessa Ruotsissa. Se on teknisesti ja asiakirjahallinnon puolesta helppoa ja helpottuu varmaan vielä kun kokemusta tulee."
Kansainväliset kriisit eivät näy Raution työssä. Koulutustyö tähtää vuosien päähän.
Toki uutisia seurataan.
"Ukrainassa rautaa on rajalla enemmän kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. Muistuttelua olemassaolosta on ollut aina, mutta nyt se on poikkeuksellisen isoa. Aika suoraa puhetta on viime aikoina ollut. Toiminta ei ole taustalla ja varjoissa tapahtuvaa, vaan pinnalla. Se on muutos aikaisempaan", Rautio tuumii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
