Rakennetun ympäristön päästöt vähenevät arvioitua nopeammin – uusien rakennusten lisäksi katse kiinnitettävä myös korjausrakentamiseen

Rakennusteollisuus RT:n mukaan uudisrakentamisessa päästöjä syntyy materiaalien valmistuksesta, kuljetuksista ja työmaatoiminnoista. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Rakennusten lämmittämiseen käytetyn sähkön ja kaukolämmön nopea vähähiilistyminen on pienentänyt rakennetun ympäristön vuotuista hiilijalanjälkeä jopa 15 prosentilla viimeisen neljän vuoden aikana, kertoo Rakennusteollisuus RT ry tiedotteessaan.

Laskennan tarkasteluaika sijoittui välille 2017–2021.

Päivitetyn hiilijalanjälkilaskelman mukaan rakennetun ympäristön ylivoimaisesti suurin päästölähde on edelleen rakennusten käytönaikainen energiankulutus, vaikka sen osuus oli pienentynyt 64 prosenttiin.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan päästöt pienenevät entisestään, kun siirrytään ripeästi vähäpäästöisiin energiamuotoihin ja vähennetään rakennusten energiankulutusta.

”Jotta Suomi pysyy hiilineutraaliuspolullaan, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta on parannettava merkittävästi. Juuri voimaan tullut uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ajaa tähän voimakkaasti, mutta se ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää suurta lisäpanostusta korjausrakentamiseen”, kertoo Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen tiedotteessa.

Hiilijalanjälkilaskelma on osa Rakennusteollisuus RT:n päivittämää Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa. Sen tavoitteena on määrittää keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä sekä osaltaan edistää Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Rakennustoiminnan päästöt olivat päivitetyssä hiilijalanjälkilaskelmassa selvästi kasvaneet, mutta kasvun syynä oli Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentamisen kokonaismäärän lisääntyminen.

”Uudisrakentamisessa päästöjä syntyy materiaalien valmistuksesta, kuljetuksista ja työmaatoiminnoista. Rakennusmateriaalien osuus koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä oli nyt lähes neljännes”, tiedotteessa kerrotaan.

Vuorisen mukaan nopeat toimet ja isot panokset tulee keskittää suurimpiin päästöjen aiheuttajiin.

”Koska betonin osuus sekä talon- että infrarakentamisessa on huomattava eikä sitä pystytä tehokkaasti korvaamaan muilla materiaaleilla, olennaista on saada sen päästöt alas. Lisäksi toki pienetkin päästövähennystoimet vievät oikeaan suuntaan ja ovat osa vastuullisuutta”, hän toteaa.

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan mukaan rakennustoiminnan päästöt voivat niin sanotulla perusuralla puolittua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

Innovatiivisten ratkaisujen skenaariossa päästöjen arvioidaan voivan pienentyä jopa 89 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusliitto RT arvioi koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen laskun olevan vuoden 235 tiekartan skenaarioissa vielä jyrkempää, kun mukaan luetaan myös käytönaikainen energiankulutus.

Kehitys on lisäksi nopeampaa kuin mitä aiemmassa, vuoden 2020 tiekartassa ennakoitiin. Nopea kehitys on valtaosin myös viime vuosina valmistellun EU-lähtöisen sääntelyn ansiota, tiedotteessa todetaan.