MT-kysely: Presidenttiehdokkailla huoli maaseudusta – myös toivoa on näköpiirissä

Presidentin vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta. Ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 17.1. Kampanjamainoksia Helsingissä Maalaistentalon edustalla. Kuva: Markku Vuorikari

Presidenttiehdokkailla on huoli maaseudun tulevaisuudesta. Näköpiirissä on silti myös toivoa, selvisi Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä.

Esimerkiksi istuva presidentti Sauli Niinistö miettii, riittääkö maanviljelijöitä.

"Juuri nyt on huolta kykyjen säilymisestä. Meillä on oltava riittävästi osaavia tuottajia myös tulevaisuudessa", Niinistö vastasi.

"Teemme valtavan virheen, jos korpien tai lähiöiden ihmiset kokevat, että he eivät kuulu porukkaan", Matti Vanhanen (kesk.) puolestaan kommentoi.

Arvostusta ehdokkaat osoittivat korostamalla kotimaisen tuotannon tärkeyttä. Yksikään ei kannattanut kehityksen keskittämistä kasvukeskuksiin.

Nils Torvaldsin (r.) mielestä kasvukeskuksien vastapainoksi tarvitaan kansallista teollisuuspolitiikkaa.

"Laaja kouluverkosto on elintärkeä, jos haluamme pitää koko Suomen asuttuna. Tämä edellyttää kuitenkin päättäväisiä poliittisia toimia", Torvalds vastasi.

Kainuusta kotoisin oleva Merja Kyllönen (vas.) korosti erilaisten alueiden vahvuutta.

"Maaseutumme on aarreaitta ja omavaraisen huoltovarmuuden tae, jota ei kannata ajaa alas."

Vihreiden Pekka Haavisto korosti kulttuurin ja kylätoiminnan merkitystä.

"Maaseudulla viihtymiseen vaikuttaa paikkakuntien henkinen ilmapiiri. Tie- ja tietoliikenneyhteydet ja palvelut ovat myös avainasemassa", Haavisto vastasi.

Niinistö ei ollut pekkaa pahempi:

"Helposti unohdetaan, että maaseudulla on myös elinvoimaa. Monet tuottajat ovat laajentaneet monitoimiyrityksiksi, mikä on myönteistä kehitystä."

Perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari hajauttaisi valtion virastoja maakuntiin.

Paavo Väyrysen mielestä meneillään on ennen näkemätön alueellinen keskittäminen.

"Keskittämispolitiikka hyödyttää vain kasvukeskusten rakennusliikkeitä ja muuta yritystoimintaa", Väyrynen manaa.

Kaikki ehdokkaat vastasivat MT:n kyselyyn.

Yksi tärkeä toivoa lisäävä tekijä on varautuminen epävarmojen aikojen varalle. Siinä maataloudella ja maaseudun yrityksillä on keskeinen rooli.

Kotimainen tuotanto ja riittävät rakenteet sekä varastot tuovat turvaa maailman muuttuessa levottomaksi.

"Suomen ruokaomavaraisuuden on lähdettävä oman tuotannon turvaamisesta", Kyllönen kirjoittaa.

Tuula Haatainen (sd.), Vanhanen ja Kyllönen pitävät Suomen suurimpana uhkana eriarvoistumista ja kansan kahtiajakautumista.

Huhtasaaren mielestä uhkia ovat poliittinen islam, terrorismi, työttömyys ja päätösvallan karkaaminen.

Ilmastonmuutoksen uhkaksi nostavat Niinistö, Kyllönen ja Haavisto.

"Kaikkien poliittisten päätösten tulee pohjautua kestävään ilmastopolitiikkaan", Kyllönen vastasi.

Torvaldsin ja Väyrysen mielestä suurimmat haasteet ovat turvallisuuspoliittisia.

Ilmastonmuutosta lukuunottamatta ehdokkaat eivät nähneet uhkia kovin akuutteina. Varautumiseen on vielä aikaa, mutta päätöksiä on syytä tehdä pian.

"Nykyinen varastojen tilanne ei ole huono, mutta tasoa on nostettava. Pitäisi myös varmistaa yhteistyö elinkeinoelämän kanssa", Torvalds vastaa.

Niinistön mukaan Suomeen ei kohdistu mitään erillistä vain Suomeen kohdistuvaa uhkaa. Maailman valtapolitiikan tilanne kuitenkin on kireä ja arvaamaton.

Ehdokkaat eivät usko Venäjän pystyvän vaikuttamaan presidentinvaaleihin. Kyllösen, Haaviston, Vanhasen ja Huhtasaaren mielestä pyrkyä voi olla, mutta hekään eivät pidä vaikutusta suurena.

Torvaldsin ja Vanhasen mielestä vaikutusyrityksistä voisi olla yrittäjälle enemmän haittaa kuin hyötyä.