Kaarnakuoriaiset uhkaavat lumituhometsiä Lapissa
SIMO
Lumituhojen vaurioittamat metsät ovat vaarassa joutua ytimennävertäjien hampaisiin.
Vahingoittuneen puuston korjuulla on kiire, sillä kuoriaiset voivat aiheuttaa vakavia metsätuhoja.
Tykkylumituhot Lapissa olivat paikoin ennätyssuuret. Pahimmilla tuhoalueilla Lounais-Lapissa metsät ovat yhä kuin tykistötulen jäljiltä.
”Kuorelliset havupuun rungot ovat erinomainen lisääntymisalusta elävää puustoa tuhoaville ytimennäverväjille, joita esiintyy koko maassa”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä kertoo.
”Nyt ei ole kyse mistään puutavaran lanssipaikoista, joissa tuhot jäävät paikallisiksi. Asiaan on syytä suhtautua erittäin vakavasti”, Jalkanen huomauttaa.
Laki metsätuhojen torjunnasta eli ötökkälaki velvoittaa maanomistajat lumituhopuiden korjuuseen nopeasti.
Tästä voi aiheutua maastovaurioita erityisesti ojitetuilla turvemailla.
Metsälaki taas säätelee korjuun aiheuttamille maastovaurioille raja-arvot, joiden ylittäminen on rangaistavaa.
”Mikäli maastoon tulee liian suuria painaumia, siinä rikotaan metsälakia. Jos puutavara korjataan liian myöhään, silloin rikotaan ötökkälakia”, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
”Pehmeille turvemaille on käytännössä mahdotonta mennä raskailla koneilla sulan maan aikana. Mielestäni tämä on ötökkälain tarkoittama ylivoimainen este”, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan metsäneuvoja Ilkka Ronkainen arvioi.
Lohen mukaan lumituhojen korjuuseen olisi ollut syytä ryhtyä – sekä ötökkälain aikarajojen, että maastovaurioiden riskin vähentämiseksi – jo talvella, mikäli tuhot ovat olleet maanomistajan tiedossa.
”Nyt kannattaa korjata ensin kohteet, joissa kuutiomäärät ovat merkittäviä, ja hyönteistuhoriski vastaavasti korkea.”
Lumituhon aiheuttama puustopoistuma Simon kunnan alueella on keskimäärin 10–20 kuutiometriä hehtaarilla. Koneellisen puunkorjuun kannattavuuden alaraja on noin 30 kuutiometriä hehtaarilla.
”Hakkuun kannattavuutta ei pidä tuijottaa lainkaan, sillä vaurioituneet havupuut on tärkeää saada pois maastosta. Ajourilta saadaan yleensä lisäpuuta, joka kattaa kustannuksia”, Jalkanen sanoo.
”Kannattavuus kohenee, jos kasvatushakkuut toteutetaan samalla kertaa”, Ronkainen toteaa.
Simolainen metsänomistaja ja luomuviljelijä Tomi Malinen aikoo ryhtyä tykkytuhojen puunkorjuuseen jo lähipäivinä.
Rangat kuljetetaan metsästä mönkijällä ja maataloustraktorilla.
Viiden hehtaarin kuviolla lojuu lähes sata kuutiometriä korjattavaa, joten laki ei vielä velvoittaisi savottaan.
”Teen tuhopuista haketta, jonka käytän yrttikuivurin polttoaineeksi”, Malinen kertoo.
Jalkasen mukaan ytimennävertäjien kannat ovat paikoin jo valmiiksi korkeat lämpimien kesien ja monena vuonna toistuneiden lumituhojen takia.
”Kuoriaiset kykenevät lentämään noin kolmen kilometrin päähän synnyinalueeltaan.”
Nävertäjät tuhoavat mäntyjen elävät latvukset, jolloin pituuskasvu taantuu ja käpysadot menetetään.
Siemenpuustoon iskiessään nävertäjät voivat pakottaa kohteen keinolliseen uudistamiseen, joka on huomattavasti kalliimpaa kuin luontainen uudistaminen. Taimikoissa tuhot näkyvät mutkaisuutena, ranganvaihtoina ja pysähtyneenä pituuskasvuna.
Maanomistaja on vastuussa naapureille aiheutetuista vahingoista, jos voidaan näyttää toteen, että hyönteistuhot johtuvat laiminlyönnistä lumituhopuiden korjaamisessa.
”Korvauslasku saattaa nousta helposti yli 1 000 euroon hehtaarille”, Jalkanen laskee.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
