Ruosteita kevätvehnässä – torjunta ajankohtaista

Tuomikirvoja on viljoissa paikoin runsaasti. ERJA HUUSELA-VEISTOLA Kuva: Viestilehtien arkisto

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 3. heinäkuuta Jokioisilla 464 päiväastetta.

Viljat. Viljojen kasvitautitilanne vaihtelee runsaasti alueittain, jopa lohkoittain. Syynä ovat kasvustojen väliset suuret erot yleiskunnon ja kasvuasteen välillä. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa lohkon viljelyhistoria, jonka merkitys vähenee kasvukauden edetessä.

Voimakkaan kasvitautipaineen vuoksi kemiallinen torjunta kannattaa hyväkuntoisissa kasvustoissa.

Lohkojen tarkkailu kasvitautilajiston ja esiintymisrunsauden määrittämiseksi on nyt ajankohtaista. Torjunnassa on huomioitava valmisteiden varoaika (35 vrk).

Lehtilaikkutaudit etenevät nyt vauhdilla rehevissä kasvustoissa. Viileä alkukesä on suosinut ohralla verkkolaikun ja rengaslaikun etenemistä. Vehnällä esiintyy vahvasti pistelaikkua (DTR-laikkua), mutta myös sateesta hyötyneet rusko- ja harmaalaikku etenevät kasvustoissa.

Lisäksi kevätvehnissä on tavattu härmää. Poutaisilla säillä vaaleita pumpulipesäkkeitä muodostava härmä etenee ripeästi tyveltä ylempiin lehtiin.

Myös ruosteita, kelta- ja ruskearuostetta, on tavattu paikoin runsaasti Etelä-Suomen vehnäpelloissa. Keltaruosteen tunnistaa aluksi vaaleankeltaisista lehden pituussuuntaisista viiruista, joihin muodostuu kirkkaankeltaisia itiöpesäkkeitä. Ruskearuoste muodostaa kanelinruskeita pesäkkeitä hajanaisesti lehden pinnalle. Ruosteet etenevät poutasäässä nopeasti ja torjunta on hyvä tehdä heti ensimmäisten oireiden löydyttyä.

Voimakkaassa tautipaineessa on syytä käyttää riittävää annosmäärää, jotta teho riittää tuleentumiseen asti.

Kasvitautien lisäksi pelloissa esiintyy eri ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia sekä runsaita mangaaninpuutosoireita.

Alkukesän uhkaavasta tilanteesta huolimatta tuomikirvamäärät kasvustoissa ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi. Joillakin lohkoilla kirvoja on kuitenkin erittäin runsaasti. Lämpimällä säällä kirvat lisääntyvät erittäin nopeasti, joten niitä kannattaa vielä pitää silmällä.

Kirvojen torjuntakynnys ylittyy, jos versontavaiheessa kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on yli 5 kirvaa ja viljan tultua tähkälle yli 10 kirvaa kortta kohti.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6–7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Vehnän sääskien torjuntaan ovat sallittuja kosketusvaikutteiset pyretroidi-valmisteet.

Öljykasvit. Rapsikuoriaisia on monin paikoin erittäin runsaasti ja niiden tarkkailu on edelleen tarpeen.

Torjuntakynnys vaihtelee kehitysvaiheen mukaan. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on keskimäärin 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2–3 kuoriaista/kasvi.

Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Valkuaiskasvit. Hernekääriäisen lento jatkuu ja torjuntakynnys on jo paikoin ylittynyt. Hernekääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonitarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.

Torjuntakynnys kuivaherneellä on vähintään 10 ja tuoreherneelle vähintään 3 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Torjunnan ajankohta on lämpötilasta riippuen noin 8–12 vuorokauden kuluttua jälkimmäisestä tarkastuskerrasta, kun yli 10 asteen lämpösummaa on kertynyt 80 astetta.

Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21–06 välisenä aikana.

Härkäpapukasvustoissa on havaittu alkavia suklaalaikun oireita. Sääolot ovat suosiolliset sen edelleen leviämiselle. Mikäli oireita esiintyy ja kasvusto on hyväkuntoinen, voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla.

Kumina. Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu Etelä-Suomen kuminakasvustoissa selvästi viime vuotta vähemmän.

Punkin vioittamat kasvit alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Peruna. Viileän alkukesän vuoksi perunakasvustojen kehitysvaihe vaihtelee huomattavasti sen mukaan, milloin ne on istutettu. Lisäksi ruttoriski vaihtelee alueellisesti kesäkuun jälkipuoliskon sademäärien mukaan.

Kuivilla alueilla rutontorjunta on ajankohtaista heinäkuun toiselta viikolta alkaen. Märkyydestä kärsineillä alueilla ensimmäinen ruttoruiskutus kannattaa tehdä näinä päivinä ja ehdottomasti ennen seuraavia sateita.

Maatartunnan riskilohkoilla ensimmäiseen tai toiseen ruiskutukseen on suositeltavaa valita metalaksyyli-valmiste (Epok, Ridomil Gold).

Ruttotilanteen kehittymisestä toivotaan havaintoja neuvonnan tueksi. Ruttohavainnoista voi ilmoittaa MTT:lle asko.hannukkala@mtt.fi tai marjo.segerstedt@mtt.fi.

Toistaiseksi yksittäisiä ruttotapauksia on kesäkuulta harsonalaisviljelyksiltä.

Perunaruttoon liittyvää ajankohtaista tietoa löytyy MTT:n Kasper-sivuilta (http://www.mtt.fi/kasper/pelto/peruna) ja Perunantutkimuslaitoksen kotisivuilta (http://www.petla.fi).

Vadelma. Vadelman harmaahomeen torjunta voidaan tehdä kukinnan aikana.

Mansikka. Uusia istutuksia tehtäessä taimien käsittely tyvimätää vastaan on tarpeen.

Marjaluteita on tänä vuonna esiintynyt tavanomaista enemmän kaikilla marjakasveilla. Jos luteita ei ole torjuttu, voi luteiden toukkia nyt esiintyä ja aiheuttaa imennällään makuhaittoja.

Myös nälvikkäiden toukat voivat nyt vioittaa marjoja.

Sadonkorjuun lähellä voi torjuntaan käyttää ainoastaan pyretriinivalmisteita.

Omena. Omenaruven torjuntatarve jatkuu, jos rupilaikkuja on muodostunut lehtiin. Niissä kehittyvät kuromat leviävät sadeveden mukana ja voivat edelleen tartuttaa nuoria lehtiä ja kehittyviä hedelmiä.

Omenakääriäisen lento vilkastui viikonlopun aikana. Suuriakin eroja esiintyy tarhakohtaisesti ja torjuntapäätös tehdään paikallisten havaintojen mukaan.

Pihlajanmarjakoin saalis feromonipyydyksissä on jäänyt pieneksi, Lounais-Hämeessä myös pihlajilla muninta on ollut melko vähäistä raakileiden määrään nähden.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on lähes loppunut Etelä- ja Keski-Suomesta, muualla maassa lento on edelleen huipussaan.

Porkkana. Porkkanakärpänen lopettelee lentoaan Etelä-Suomessa. Keski-Suomessa lento jatkuu edelleen vilkkaana. Porkkanakempin lento jatkuu.

MTT Kasvinsuojelupalvelu

Perunantutkimuslaitos

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF