Venäjä todennäköisesti lisää joukkoja Suomen rajalle, sanoo Pekka Toveri – Petroskoihin voi tulla pienimuotoinen esikunta
Venäjän armeijassa on ollut henkilöstöpulaa jo vuosikausia. Ukrainan sota on syönyt pahasti maavoimia.
Pekka Toveri ei usko isoihin joukkojen lisäyksiin Suomen rajalla, sillä Venäjällä ei ole siihen resursseja. Kuva: mikko nikkinenVenäjä lisää todennäköisesti joukkoja Suomen rajalle, mutta käytännössä lisäys tullee olemaan aika vaatimaton, arvioi kansanedustaja (kok.) ja kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri.
”Jotain nimellisiä joukkoja voidaan tulevaisuudessa perustaa. En jaksa uskoa, että se olisi mittava, Suomea uhkaava joukkokeskittymä.”
Toveri ei usko isoihin joukkojen lisäyksiin, sillä Venäjällä ei ole siihen resursseja.
”Mittavan voimaryhmän luominen olisi merkittävä strateginen muutos. Sellaisen luomiseen menisi vuosia, ehkä jopa vuosikymmen, ja se jättäisi Venäjän heikommaksi jossain toisessa suunnassa”, Toveri sanoo.
Venäjän ilmapuolustusjoukkojen komentaja Andrei Deminin kertoi huhtikuussa, että Venäjän armeija suunnittelee ryhtyvänsä vahvistamaan ilmapuolustustaan Suomen vastaisella rajallaan. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on puolestaan maininnut, että Karjalaan on perustettava armeijakunta.
Petroskoissa oli Neuvostoliiton aikaan armeijan johtoporras. ”Se perustettaisiin sinne uudestaan. Se olisi todennäköisesti suhteellisen pienimuotoinen esikunta.”
Toverista julistukset tarkoittavat käytännössä komeaa nimeä ja todennäköisesti runkokokoonpanoissa olevia joukkoja. ”Ei sieltä varsinaista suurta hyökkäys- tai puolustusvoimaa ole tulemassa.”
Venäjän armeijassa on ollut henkilöstöpulaa jo vuosikausia.
Toverista Venäjän puheet joukkojen vahvistamisesta Suomen lähellä ovat pitkälti venäläisille suunnattua propagandaa.
”Kerrotaan omalle väelle, että kun Suomi on Nato-maa ja Nato mukamas sotilaallinen uhka.”
Samalla Venäjä toisaalta signaloi Suomen suuntaan, että Natoon liittymisestä koituu seuraamuksia.
Venäjän armeijassa on ollut henkilöstöpulaa jo vuosikausia.
Presidentti Vladimir Putinin valtaantulon jälkeen Venäjä on kaksi vuosikymmentä yrittänyt rakentaa miljoonan miehen ammattiarmeijaa. Yleisestä asevelvollisuudesta luopumista suunniteltiin vakavissaan, Toveri kertoo.
”Suunnitelma kuitenkin epäonnistui. Sopimussotilaita ei onnistuttu rekrytoimaan riittävästi edes silloin, kun öljyn hinta oli parhaimmillaan.”
”Kun Ukrainan hyökkäys alkoi, heillä oli asevoimissa 950 000 sotilasta, joista neljännesmiljoona oli varusmiehiä.”
Palkka ei ammattisotilaita houkuttele, Toveri kertoo.
Venäjä on myös käynyt sotia naapurimaidensa kanssa tässä tasaiseen tahtiin. Sopimussotilailla on siis todellinen uhka joutua sotaan.
Venäjän armeijassa on myös pitkä simputuksen perinne.
”Vuosittain useita tusinoita varusmiehiä tekee itsemurhia. Vanhemmat varusmiehet ja henkilökunta rääkkäävät, hakkaavat ja raiskaavat. Se sama simputus on sopimussotilaiden joukossa. Se ei ole kauhean houkutteleva työpaikka.”
”Menee 5-10 vuotta korvata tappiot, joita he ovat kärsineet Ukrainassa jo nyt.”
Venäjä on jo vuosikymmenen siirtänyt joukkojaan Siperiasta ja Kaukoidästä Ukrainan vastaiselle rajalle.
Näistä joukoista Toverin mukaan käytännössä kaikki olivat runkovahvuudessa. 4 000 sotilaan prikaatin sijaan paikalla oli prikaatin runko, joka sai liikkeelle 2 taisteluosastoa eli vajaa 1500 sotilasta.
”Ukrainan sota on syönyt tosi pahasti Venäjän maavoimia ja heidän resurssejaan. Menee 5-10 vuotta korvata tappiot, joita he ovat kärsineet Ukrainassa jo nyt.”
Myös Suomen rajalta on lähetetty joukkoja Ukrainaan sotimaan. ”Kaikki mitä lähialueiden maavoimien joukoista on voitu lähettää, on lähetetty. Siellä on aika hiljaista.”
Venäjällä on Suomen rajan lähellä pohjoisessa kolme prikaatia: 61. merijalkaväkiprikaati Sputnik, Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati ja Alakurtin 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati. Karjalan kannaksella on Kamenka, 138. moottoroitu jalkaväkiprikaati. Pietarin lähellä on Luga, 25. moottoroitu jalkaväkiprikaati.
Kaikista paitsi Alakurtista on Toverin mukaan lähtenyt sotaan kaksi pataljoonan taisteluosastoa.
Pataljoonan taisteluosaston vahvuus on 800 sotilasta, mutta sotaan lähetettyjen taisteluosastojen todellinen vahvuus on ollut 550-700 sotilasta.
Viime vuoden lopulla tuli määräys kolmannen taisteluosaston kokoamisesta.
Palvelukseen kutsutuista reserviläisistä ja viimeisistäkin upseereista ja aliupseereista raavittiin kasaan vajaita joukkoja. ”Ei ole varmaa tietoa, kuinka monta niitä lähti.”
Venäjän suunnitelmat
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigusta Venäjän pitää perustaa kaksi uutta sotilaspiiriä, Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit.
Karjalaan on Shoigun mukaan perustettava armeijakunta.
Maavoimiin muodostetaan kolme uutta motorisoitua kivääridivisioonaa ja ilmavoimiin kaksi maahanlaskudivisioonaa.
Laivastoa, ilmavoimia ja strategisia ohjusjoukkoja vahvistetaan vuosina 2023–2026.
Samaan aikaan asevoimien vahvuutta aiotaan kasvattaa aiemmasta 1,35 miljoonasta 1,5 miljoonaan.
Huhtikuussa Venäjän ilmapuolustusjoukkojen komentaja Andrei Deminin kertoi, että Venäjän armeija suunnittelee ryhtyvänsä vahvistamaan ilmapuolustustaan Suomen vastaisella rajallaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
