Postimuseo avautui Tampereella entistä ehompana

Joulupostin esilajittelua Helsingissä vuonna 1949. Nykyään joulu taitaakin olla monelle ainoa aika vuodesta, jolloin lähetetään perinteisiä postikortteja tai jopa kirjeitä. Postimuseo Kuva: Viestilehtien arkisto

TAMPERE (MT)

Postimuseo pakkasi kortit ja merkit mukaansa ja muutti Helsingin Postitalosta Tampereen museokeskus Vapriikkiin.

Samalla museon omistus vaihtui säätiöpohjaiseksi. Sen ansiosta museo voi muun muassa hakea projektirahoitusta kattaakseen vuotuiset noin 1,2 miljoonan euron kulunsa.

”Järjestely vaikuttaa todella upealta. Nyt museon toiminta kehittyy uudelle tasolle”, iloitsi johtaja Petri Aaltonen Itella Postista lehdistötilaisuudessa perjantaina.

Myös kävijämäärän odotetaan kasvavan reilusti Helsingin vuosista.

Postimuseon pysyvä näyttely Viestinviejät on uudistettu liki kokonaan. Helsingistä näytille tuotiin vanhat suosikit: puhuva Ahto-Kustaa-postihevonen ja ensimmäinen postiauto Adler vuodelta 1911.

Näyttely alkaa 1600-luvulta, jolloin Ahvenanmeren ylittävä postireitti Turusta Tukholmaan oli Euroopan vaarallisimpia. Postia kuljettivat talonpojat, jotka kaupittelivat elintarvikkeita, polttopuuta ja heinää.

Ahtojäiden aikaan matkanteko oli hidasta ja vaarallista. Talvella 1710–1711 eckeröläiset menettivät reitille 17 miestä.

Arvoposti pakattiin kelluviin tynnyreihin, jotta se säilyisi, vaikka henki lähtisi. 1830-luvulta alkaen höyrylaivat helpottivat postinkulkua.

Myöskään kylillä liikuskelu ei liene ollut täysin turvallista 1800-luvun lopussa, sillä posteljoonit kantoivat mukanaan asetta.

Postimuseossa kävijä voi kuunnella koskettavia kirjeitä sodan ajalta ja tutustua paketteihin, joita sukulaiset lähettivät rintamalle.

Muistoissaan voi palata vaikka 1980-luvulle, jolloin lähetettiin paljon äänikirjeitä. Silloin myös postimyynti yleistyi.

Näytillä on tietysti postimerkkikokoelmia sekä karttaesitys liikenteen ja postitoimipaikkojen muutoksesta. 1970-luvulla postiverkosto oli tiheimmillään. Sen jälkeen tietotekniikka on korvannut postipalveluita.

Euroopassa kirjepostin määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Suomessa kirjepostista perinteisiä kirjeitä on enää alle kymmenes, laskuja 40 prosenttia ja loput suoramarkkinointikirjeitä. Sen sijaan pakettien määrä kasvaa, mutta samalla logistiikkayritysten välinen kilpailu kiristyy.

Suomen Posti pitää kuitenkin pintansa.

KATJA LAMMINEN

Postimuseo Tampereen

museokeskus Vapriikissa

avoinna ti–su klo 10–18.

Avaa artikkelin PDF