Öljyntorjunta sujuu yhteistyöllä
Öljyntorjuntaharjoituksessa meripelastukseen erikoistunut valmiusjoukko levittää ilmatäytteistä puomia onnettomuustankkeria (oik.) esittävän aluksen ympärille. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoRahtilaiva törmää öljytankkeriin Suomenlahdella. Tankkerista vuotaa 15 000 tonnia raakaöljyä mereen. Seitsemän kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä öljylautta laajenee ja hajoaa, mikäli puomeja ei saada riittävän ajoissa lautan ympärille.
Kyseessä on todellisen kaltainen katastrofiluokan öljyonnettomuusharjoitus Helsingin edustalla.
Suomalaisviranomaiset ja vapaaehtoisjoukot testasivat öljyntorjuntaorganisaation ja -kaluston yhteistoimintaa Suomen ympäristökeskuksen johdolla tiistaina. Keskiviikkona harjoitukseen liittyy kansainvälinen joukko suuria öljyntorjunta-aluksia.
Merellä ja rannikolla harjoiteltiin öljyn paikannusta, puomitusta, keräystä ja kuljetusta sekä rannan suojausta ja öljyyntyneiden eläinten puhdistusta.
Suomenlahti on yksi maailman haavoittuvimmista ja ruuhkaisimmista merialueista. Torjuntatyön johtaja Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta pitää suuren luokan öljyonnettomuutta Suomenlahdella mahdollisena.
”Öljyä kuljetetaan lähes 200 miljoonaa tonnia vuodessa, joten riski on olemassa.”
Balex Delta on Itämeren suojelusopimuksen mukainen harjoitus, joka järjestetään kerran vuodessa. Suomessa harjoitus on järjestetty viimeksi yhdeksän vuotta sitten.
Tänä vuonna harjoitus on suurempi kuin koskaan aiemmin. Mukana on yli 20 öljyntorjunta-alusta, yli 50 muuta laivaa tai venettä sekä kaikkiaan yli 500 henkilöä Suomesta, muista Itämeren maista ja Euroopan unionin alueelta.
15 000 tonnin öljyvuoto on Jolman mukaan torjuntakapasiteetin äärirajoilla. ”Valmius on hyvä, muttei riittävä.”
Öljyntorjunnassa ensimmäinen vuorokausi on kriittinen.
”Öljyn keräys vedestä on satoja kertoja edullisempaa kuin rannoilta”, Jolma sanoo.
Jos öljy ajautuu rannoille, puhdistus kestää kuukausia ja torjunnan ja vahinkojen kustannukset kohoavat miljardeihin euroihin. Luonnon elpyminen voi kestää vuosikymmeniä.
Öljy poistaa linnun höyhenpuvusta luontaisen rasvan, jolloin lintu vettyy ja voi paleltua kuoliaaksi. Linnut myös sukivat höyheniään, jolloin öljy kulkeutuu elimistöön ja tuhoaa suolistoa.
Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalaan perustettiin tiistain ajaksi öljyyntyneiden lintujen ensivasteyksikkö, jossa linnut puhdistetaan öljystä ja lääkitään, jotta öljy poistuu elimistöstä.
Ympäristöjärjestö WWF:n vapaaehtoiset harjoittelivat eläintarhan henkilökunnan ja Helsingin pelastuslaitoksen ohjeistuksessa lintujen pesua.
”Harjoituksessa käytetään kumiankkoja ja kuolleita lintuja”, Korkeasaaren johtaja Jukka Salo kertoo.
Itämeri on yksi tärkeimmistä muuttolintureiteistä. ”Kevätmuuton aikana tuho olisi todella massiivinen”, Salo pohtii.
Uhanalaiset lintulajit ovat etusijalla, kun ensiavun tarpeessa olevia lintuja tuodaan hoitoon. Esimerkkinä Salo mainitsee harvinaisen allihaahkan, joita on Itämerellä enää noin 300 yksilöä.
”Allihaahka on sosiaalinen lintu ja viihtyy laumassa. Jos huonosti käy, koko populaatio menetetään öljyonnettomuuden takia.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
