Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Ei euroakaan Hamasille" –Suomikin keskeyttää tukensa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle

    Israel on syyttänyt useita järjestön työntekijöitä siitä, että nämä olisivat olleet mukana äärijärjestö Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen hyökkäyksessä Israeliin lokakuun alkupuolella.
    Palestiinalaisia lauantaina Rafahissa Gazan eteläosassa hätämajoitukseksi kyhätyissä teltoissa, jotka rankkasade on kastellut. AFP / LEHTIKUVA.
    Palestiinalaisia lauantaina Rafahissa Gazan eteläosassa hätämajoitukseksi kyhätyissä teltoissa, jotka rankkasade on kastellut. AFP / LEHTIKUVA.  

    Suomi keskeyttää tukensa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle (UNRWA). Asiasta kertoi lauantaina ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) viestipalvelu X:ssä sekä ulkoministeriö tiedotteessaan.

    Israel on syyttänyt useita järjestön työntekijöitä siitä, että nämä olisivat olleet mukana äärijärjestö Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen hyökkäyksessä Israeliin lokakuun alkupuolella. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan hyökkäykseen on saattanut osallistua kaksitoista järjestön työntekijää.

    Sekä YK:n pääsihteeri Antonio Guterres että UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini ovat luvanneet, että tapaus tutkitaan nopeasti ja mahdolliset syylliset pannaan vastuuseen teoistaan tarvittaessa myös oikeustoimien avulla.

    UNRWA työllistää noin 28  000 palestiinalaista. Järjestö erotti perjantaina useita työntekijöitään tapauksen vuoksi.

    Israelin ulkoministeri Israel Katz kirjoitti jo aikaisemmin lauantaina viestipalvelu X:ssä maansa pyrkivän siihen, että avustusjärjestön toiminta Gazassa loppuu sodan jälkeen.

    Äärijärjestö Hamas tyrmäsi välittömästi Israelin "uhkaukset" ja vaati, etteivät YK ja muut kansainväliset järjestöt "anna periksi uhkailulle ja kiristykselle".

    Ainakin Yhdysvallat, Kanada ja Australia ja Italia olivat jo aiemmin kertoneet jäädyttävänsä järjestön rahoituksen.

    "Ei euroakaan Hamasille"

    Ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikön Lauratuulia Lehtisen mukaan Suomella on UNRWA:n kanssa nelivuotinen humanitaarisen avun sopimus vuosille 2023–2026. Sopimus on suuruudeltaan viisi miljoonaa euroa vuodessa ja koskee UNRWA:n ohjelmabudjettia.

    Lehtisen mukaan avun maksaminen on keskeytetty lauantaista alkaen ministeri Tavion päätöksellä.

    ”Maksatus tehdään kerran vuodessa, eikä sitä ole vielä maksettu tänä vuonna”, Lehtinen kertoo.

    Lehtisen mukaan avun maksaminen keskeytettiin UNRWA:n antamien tietojen perusteella. Ulkoministeriö seuraa selvitystä, jonka YK kertoi eilen asiasta tekevänsä.

    Lehtisen mukaan UNRWA on YK:n alainen humanitaarinen järjestö, joka toimii YK:n humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. Se tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalveluita, joihin kuuluu koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja pakolaisleirien infrastruktuuri. Nämä ovat siis palveluita, joihin Suomen antamaa apua on käytetty. UNRWA edellyttää työntekijöiltään epäpoliittisuutta.

    Onko mahdollista, että Suomen antamaa humanitaarista apua olisi päätynyt Hamasille?

    ”Että työntekijät olisivat olleet tekemisissä terroristihyökkäysten kanssa on vakava syytös, jonka otamme hyvin vakavasti. Tarvitsemme lisätietoa siitä, mitä on tapahtunut”, Lehtinen sanoo.

    Myös ministeri Tavio kommentoi asiaa ulkoministeriön tiedotteessa.

    ”Suomen rahaa ei saa mennä Hamasille eikä muille terroristeille euroakaan. Epäilys tuensaajan työntekijöiden osallisuudesta terrori-iskuun johtaa tuen keskeytykseen. Tapaus täytyy selvittää perusteellisesti”, Tavio sanoo.

    Kehitysyhteistyön määrärahoista tehty selvitys

    Suomen ulkoministeriö julkisti joulukuussa selvityksen, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja palestiinalaisalueille ei ole ohjautunut terroristisille järjestöille.

    Selvityksessä tarkasteltiin Suomen Palestiinan maaohjelmaan kuuluvia hankkeita sekä ulkoministeriön tukemia kansalaisjärjestöhankkeita, mutta ei humanitaarista apua.

    Selvityksessä suositeltiin tuolloin, että Suomi jatkaa tukeaan. Ulkoministeriön mukaan joidenkin hankkeiden sopimusehtoja olisi kuitenkin tarpeen täydentää. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata velvoite noudattaa YK:n ja EU:n määräämiä pakotteita ja kieltää kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

    ”Suomen kehitysyhteistyövaroin tukemassa opetuksessa ei sallita antisemitismiä. Opetuksen asianmukaisuutta tullaan tarkkailemaan jatkuvasti”, sanoi ministeri Tavio tuolloin.

    Kärkiehdokkaat pitävät Suomen päätöstä perusteltuna

    Presidenttiehdokkaista perussuomalaisten Jussi Halla-aho, valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn sekä valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto pitävät hyvänä ja perusteltuna Suomen päätöstä keskeyttää tukensa YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle.

    STT kysyi kärkiehdokkailta kommenttia päätökseen lauantaina opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla. Kokoomuksen Alexander Stubb ehti poistua paikalta ennen kuin STT ehti tavoittaa hänet.

    Halla-aho sanoi STT:lle, että on perusteltua jäädyttää tuet siksi aikaa, että on saatu selvitettyä, pitävätkö väitteet avustusjärjestön työntekijöiden osallistumisesta äärijärjestö Hamasin lokakuiseen iskuun paikkansa.

    Haavisto oli samoilla linjoilla ja korosti niin ikään väitteiden todenperäisyyden selvittämistä.

    ”Jos olisi niin, että he ovat todella syyllistyneet tällaiseen väärinkäytökseen, se on erittäin vakava asia ja täytyy tutkia”, hän sanoi.

    Rehn puolestaan kommentoi päätöksen varmasti olleen Suomen hallituksessa tarkkaan harkittu.

    ”Olennaista on se, että Gazan alueelle saadaan aikaiseksi humanitaarinen tulitauko, jotta humanitaarinen apu pääsee sinne perille. Sen lisäksi pitää pyrkiä käynnistämään kunnolla neuvottelut kahden valtion mallista.”

    Tuhannet taistelujen jaloissa Etelä-Gazassa

    Israel jatkoi lauantaina edelleen iskujaan Khan Yunisin kaupunkiin Gazan kaistan eteläosassa, missä tuhannet siviilit ovat jääneet taistelujen jalkoihin. Alueen kaksi sairaalaa pystyvät enää hädin tuskin toimimaan jatkuvan tulituksen ja tuhansien uusien potilaiden keskellä.

    Palestiinan Punaisen Puolikuun mukaan yön iskuissa haavoittuneita on kuljetettu al-Amalin sairaalaan, vaikka siellä ei juuri ole apua tarjolla.

    YK:n alainen Kansainvälinen tuomioistuin ICJ määräsi perjantaina, että Israelin on tehtävä kaikki voitavansa estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa. Päätöksen mukaan Israelin on myös estettävä yllytys kansanmurhaan ja rangaistava siitä.

    Lisäksi tuomioistuin linjasi, että Israelin on sallittava humanitaarinen apu Gazan kaistalle. ICJ ei kuitenkaan määrännyt Gazan kaistalle tulitaukoa, mitä monet tahot olivat odottaneet.

    Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui oikeuden päätöstä perjantaina "törkeäksi".

    ICJ:n päätökset ovat valtioita sitovia, eikä niistä voi valittaa. Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole juurikaan keinoja panna päätöksiään toimeen.

    ’’Tämä on ensimmäinen kerta, kun maailma on sanonut Israelille, että se ei voi toimia näin. Tätä, mitä Israel on meille Gazassa neljän kuukauden ajan tehnyt, ei ole koskaan aikaisemmin historiassa tapahtunut, sanoi kodistaan paennut Maha Yasin, 42, Gazassa.

    Israel hyökkäsi Gazaan sen jälkeen kun Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt olivat hyökänneet Israeliin lokakuun alussa. Hyökkäyksessä kuoli Israelin viranomaisten mukaan 1  140 ihmistä, pääosin siviilejä.

    Lisäksi äärijärjestöt ottivat noin 250 panttivankia, joista runsaat 130 on edelleen Gazassa. Loput on vapautettu tai he ovat kuolleet.

    Israelin hyökkäyksessä Gazaan on Hamasin valvoman terveysministeriön mukaan kuollut yli 26  000 ihmistä, joista valtaosa naisia ja lapsia.

    - - - - - -

    Lähteenä myös uutistoimisto AFP.