Kuukausipalkalla sata litraa maitoa
Kenialainen maitobaari. Maito on Keniassa lähes Suomen hinnoissa, vaikka ostovoima on huikeasti pienempi. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Mistä vetoa, että ruokakori on kallein Suomessa”, kommentoi tuttava, kun lähdin Kenian-matkalle kansainvälisen toimittajajoukon kanssa. Jokaisen meistä oli määrä kerätä tiettyjen elintarvikkeiden hintoja kotimaastaan, ja paikan päällä pääsisimme vertailemaan niitä.
Olisi pitänyt ottaa osaa vedonlyöntiin. Kävi ilmi, että monessa muussa maassa ruoka on paljon Suomea kalliimpaa.
Oheinen hintavertailu on täysin epätieteellinen. Osa on saattanut kerätä siihen merkkituotteita, joku toinen kaupan omia merkkejä. Pakkauskoot ovat erilaisia, ja mukana saattaa olla erikoistarjouksia.
Tätä ruokakoria ei myöskään ole painotettu sen mukaan, mitä kuluttajat kussakin maassa todellisuudessa syövät ja juovat. Se olisikin ollut mahdotonta, sillä Keniassa ja USA:ssa kulutustottumukset ovat kuin eri planeetoilta. Suuntaa vertailu kuitenkin antaa.
Sveitsiläinen maksaa koristaan eniten, lähes 73 euroa. Suomalaisen korin hinta on alle puolet tästä. Tanskassa kori on toiseksi kallein, Norja tulee kolmosena.
Suomea kalliimpia ovat myös Kanada, Belgia ja Saksa.
Halvimmat korit kerättiin Keniassa, USA:ssa ja Hollannissa. USA:n korit on koottu Iowasta ja Nebraskasta.
Korin hinta on vain osatotuus.
Mietitäänpä esimerkiksi maitoa, joka on Keniassa tärkeä osa ruokavaliota.
Kenialaisen ruusuviljelmän poimija saa kuussa palkkaa 10 000 shillinkiä eli noin sata euroa. Maitolitra on kaupassa melkein Suomen hinnoissa. Ruusunpoimijan kuukausipalkalla sitä saisi sata litraa.
Suomalaisen keskipalkka on 3 111 euroa, mikä riittäisi lähes 3 000 maitolitraan.
Niinpä Kenian halpa ruokakori ei enää olekaan halpa, kun mukaan otetaan kunkin maan asukkaiden ostovoima.
Oheisessa taulukossa on käytetty eri maiden ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta ja laskettu, minkä verran ruokakoreja keskimääräinen asukas voi vuodessa ostaa.
USA:lainen pystyy ostamaan 24 kertaa enemmän ruokakoreja kuin kenialainen. Myös Hollannissa ostovoima on hyvä. Suomi on ostovoimassa kolmantena ja painii samassa sarjassa Norjan ja Saksan kanssa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
