Satamien yhtiöitys johtaa yhdistymisiin
Satamien toiminta tehostuu lähitulevaisuudessa, kun kuntien hallinnassa olevat satamat yhtiöitetään tänä vuonna, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen uskoo.
Tähän asti satamat ovat olleet kuntien hallussa, mikä on vaikuttanut kehitykseen hidastavasti. Kunnat ovat pitäneet tiukasti kiinni kukin omista satamistaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen satamissa on ylikapasiteettia sekä tarpeeseen että moniin muihin maihin verraten.
Ministeriössä satamia ei kuitenkaan aleta väkisin vähentämään.
”Jatkossa markkinat määräävät, lukumäärä ja kapasiteetti muotoutuvat sopivaksi”, Pursiainen sanoo.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi pari viikkoa sitten elinkeinoministeriön teollisuuspoliittisten linjausten esittelyssä, että satamia on liikaa Suomen tarpeeseen nähden.
”Vuoden auki pidettäviä satamia on 23, mutta ylivoimaisesti suurin osa tavarasta kulkee alle kymmenen sataman kautta.”
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) totesi samassa tilaisuudessa, että satamien tarve on katsottava yksi kerrallaan.
”Kaikissa niissä on takana suuri teollisuuslaitos tai alue.”
Suomessa on 52 satamaa, joista 20 isoimman kuljetusmäärät ylittävät miljoona tonnia vuodessa.
Toissa vuonna Suomen 105 miljoonan tonnin ulkomaankaupasta merikuljetusten osuus oli 90 prosenttia.
Suurimmat satamat ovat Porvoon Sköldvik, Hamina–Kotka ja Helsinki. Lisäksi tärkeitä vientisatamia ovat Kokkola kaivos- ja Rauma metsätuotteiden vuoksi.
Tulevaisuudessa kaivosteollisuuden odotetaan kasvavan merkittävästi, joka lisännee Perämeren satamien liikennettä.
Teollisuusneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä arvioi, että niin kauan satama pysyy toiminnassa kuin siihen on asiakkaita.
Satamien pito on sinänsä varsin vapaata, mutta valtiolta vaaditaan investointeja yhteyksiin, jotka vievät satamiin.
Hilska arvioi, että yhtiöitys johtaa satamien yhdistymisiin ja erikoistumiseen.
Esimerkiksi Vaasa ja Ruotsin Uumaja ovat perustaneet yhteisen yhtiön, samoin Haminan ja Kotkan satamat yhdistyivät.
Valtion ohjaus satamien tehostamiseksi on melko vähäistä. Yhtenä esimerkkinä voi pitää valtion osallistumista Helsingin Vuosaaren sataman kustannuksiin, isoa satamaa Helsingissä pidettiin tärkeänä.
Pääasiassa satamia ohjaavat kuitenkin markkinat eli lähinnä asiakkaat, joista metsäteollisuus on suurimpia.
Kaikkiin tärkeisiin ulkomaankauppasatamiin on sekä raide- että tieyhteys eikä pullonkauloja ole niihin syntynyt. ”Tie- ja rautatieverkostolla ei ohjata satamaverkkoa”, Hilska arvioi.
Kaskisten satamaan menevä rata on ollut lakkautusuhan alla.
Hilskan mukaan rata ei kuitenkaan ole satamalle täysin elämän tai kuoleman kysymys.
”Sinne kulkee rautateitse alle 300 000 tonnia vuodessa tavaraa, joka pystytään hoitamaan myös autoilla.”
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
