Ei nimi miestä pahenna, eikä vihreää siirtymää

Tuulivoima on osa Suomen vihreää siirtymää. Kuva: Johannes Tervo

Vihreästä siirtymästä puhuttaa Suomessa poikkeuksellisen paljon. Keskustelu ulottuu jopa kutsumanimiin saakka. Vihreä, ruskea vai puhdas? Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Vanha sanonta iskee ytimeen. Huomion ei tulisi olla värissä vaan siirtymässä - liikkeessä, joka vie meidät pois fossiilitaloudesta. Edistämme puhtaan energian murrosta, samalla varmistamme Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Helpommin puhuttu, kuin tehty.

Siirtymän konkretisoinnille on kysyntää. EK:n nettisivuilta löytyvään dataikkunaan kerätään vihreän siirtymän investointipäätöksiä, joiden rahallinen arvo tätä kirjoitettaessa liikkuu yli 90 miljardissa eurossa. Tämä on Suomen tavanomaiseen teollisten investointien tasoon tai kansantalouden kokoon suhteutettuna valtava summa.

Dataikkuna näyttää, kuinka investointeja suunnitellaan ympäri maata. Maakunnittain tarkasteltuna kärjessä ovat Uusimaa ja Lappi yli viiden miljardin euron investointisuunnitelmilla, vahvoja ovat myös Keski-Pohjanmaa (4,8 miljardia), Pohjois-Pohjanmaa (4,0 miljardia) ja Kymenlaakso (3,2 miljardia). Kainuuseen ja Satakuntaan on myös vireillä yli miljardin euron edestä investointeja. Jos kuvaan tuodaan lisäksi maa- ja merituulivoima, nousevat Ahvenanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa kärkikolmikoksi.

Vetyyn, teräkseen ja akkuihin liittyvät investoinnit painottuvat rannikkoalueelle. Biokaasuinvestoinnit jakautuvat tasaisemmin ympäri Suomea. Aurinkovoimainvestointeja suunnitellaan Suomen aurinkovyöhykkeelle, erityisesti Lounais-Suomeen. Arviot energiamurroksen Suomelle tuomista työpaikoista vuoteen 2050 mennessä vaihtelevat 80 000 - 200 000 välillä.

Näissä luvuissa on paljon vasta aikomuksia, mutta vakavasti otettavia. Todistamme sotien jälkeisessä Suomessa ennen näkemätöntä teollisuuden murrosta. Ennen kevättä 2022 vihreän siirtymän luoma investointiaalto kumpusi ilmastokriisiin ja luontokatoon vastaamisesta. Nyt investointien tulisi vastata näiden lisäksi energiakriisiin, geopolitiikan muutoksiin ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Panokset ovat kasvaneet.

Mikä voisi mennä pieleen? Kaksi asiaa tulee mieleen. Ensinnäkin, siirtymä vaatii toteutuakseen ihmisiä ja osaamista. Tekoäly muuttaa erityisesti tietotyöläisten työnkuvaa, mutta ammattiosaamista ei voi korvata. Ihmistä tarvitaan aina. Kaikki ammatit muokkaantuvat siirtymän myötä esimerkiksi akku- ja prosessiteollisuudessa sekä energia-alalla. Meillä tulee olla töissä riittävästi ihmisiä, joiden osaaminen vastaa teollisuuden murrosta toteuttavien yritysten kysyntään.

Toiseksi, siirtymä ei tapahdu näkymättömästi. Tuulivoima muokkaa tuttua maisemaa. Sähköistyminen vaatii toimivat siirtolinjat. Kriittisten mineraalien sijoituspaikka on määritelty aikana ennen ihmistä. Uusia tehtaita rakennetaan. Kansalaisten osallistumisoikeuksien toteutuminen, kuntien kaavaprosessit, ympäristöhallinnon suorittamat luvitukset ja ympäristövaikutusten arvioinnit ovat kovassa testissä, mikäli investointiaalto nousee ennakoituun korkeuteen.

Näissä epäonnistuminen johtaisi investointi-ikkunan sulkeutumiseen. Jos ikkuna sulkeutuu täällä, se avautuu jossain muualla, kuten Ruotsissa.

Tuulivoimayhtiöiltä odotetaan valmiutta toteuttaa eri hankkeet siten, että ympäristön muuttaminen olisi hallittua, alueen ihmiset otetaan mukaan suunnitteluun ja maanomistajia kohdellaan reilusti. Kaivosteollisuuden tulee entisestään pienentää toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Teollisten toimintojen luvitus on kiristynyt jatkuvasti ja kiristyy edelleen. Uusia velvoitteita on tulossa varsinkin luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi rahoittajilta ja sijoittajilta, raportointivelvollisuudet kasvavat sivukaupalla edellisten päälle.

Hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset lisääntyvät. Kaipaamme kokonaisvaltaista tarkastelua, eikä sellaista vielä ole. Meille on esimerkiksi syntymässä tilanne, jossa ympäristön tilaa parantava investointihanke voi jäädä ilman ympäristölupaa, sillä lähivesistöön kohdistuu jo niin paljon hajakuormitusta, ettei ylimääräisille päästöille ole enää jalansijaa. Aurinkovoimaan kaivataan pelisääntöjä. Mille alueille tai alustoille uusiutuvaa energiaa tulisi ensisijaisesti sijoittaa?

Nämä ovat konkreettisia kysymyksiä, jotka tulee uuden hallituksen ratkaista. Muuten investointipuheet uhkaavat jäädä sanoiksi paperilla - samoin niiden mukanaan tuomat työpaikat ja laajemmat taloudelliset hyödyt.

Minna Ojanperä

johtava asiantuntija, vihreä kasvu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK