Saku löysi Kettulan ensimmäisen tryffelin
SALO (MT)
Varkautelainen Kirsi Saloniemi ohjaa Saku-koiransa Kettulan tilan tryffelitarhaan. ”Saku, etsi tryffeli!”
Saku lähtee kuono maassa etenemään pitkin tammiriviä, pysähtyy hetkeksi haistelemaan jokaisen puun juurelle ja jatkaa taas matkaa.
Nyt löytyi jotakin! Saku alkaa kaivaa niin että savikokkareet lentelevät. Kohta sen into kuitenkin hiipuu.
Ilmeisesti puun juurella tuntui vahva sienirihmaston haju, mutta tryffeleitä ei vielä ole ehtinyt muodostua. Puun paikka merkitään muistiin ensi vuotta varten.
Saku jatkaa matkaa. Seuraavaksi se pysähtyy tammien keskellä kasvavan lehmuksen juurelle. Taas innokasta kaivuuta, ja sitten Saku istahtaa maahan. Näin se osoittaa emännälleen, että tryffeli on löytynyt.
Ja siinä se on! Musta, nystyräinen, ison miehen peukalonpään kokoinen pallukka. Haisee vahvasti sieneltä ja maalta.
Sakua kiinnostaa tässä vaiheessa vain löytöpalkaksi saatava nakinpala. Jahtiin osallistuneet ihmiset sen sijaan ovat innoissaan. Tarhan ensimmäinen tryffeli!
MTK:n säätiön omistamalle Kettulan tilalle istutettiin ensimmäiset tryffelisienellä ympätyt tammen ja lehmuksen taimet vuonna 2008, säätiön hallituksen puheenjohtaja Esko Lindstedt kertoo.
Tarhaa varten kynnettiin ylös vanha nurmi. Maa peruskalkittiin ja istutusriveihin vedettiin muovit samanlaisella koneella kuin mansikkamaalle. Puiden juurella kulkee kasteluputkisto.
Puurivien välit ovat nurmella, joka pidetään matalana leikkaamalla.
Kalkitus uusittiin kevättalvella, sillä tumma tryffeli kasvaa parhaiten, kun maan pH on 8.
Taimia on istutettu lisää vuosina 2009, 2010 ja 2011, säätiön asiamies Timo Rytkönen kertoo.
Tutkijoiden mukaan tryffelisatoa pitäisi alkaa löytyä kuuden vuoden päästä istutuksesta. Siksi Saku on paikalla tarkistamassa tilanteen.
Lehmuksen alta tehty löytö jää tänään ainoaksi. Tryffelin kasvatus ei ole kärsimättömän eikä nopeita voittoja kaipaavan puuhaa!
Tryffeli on maailman kallein syötävä sieni. Laadukkaan tryffelin kilohinta liikkuu 800 ja 2 000 euron välillä, Juvan tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh kertoo.
Suomessa on tällä hetkellä 31 tryffelitarhaa. Jos ne kaikki olisivat täydessä tuotantovaiheessa, satoa saattaisi kertyä 100 kiloa vuodessa, Shamekh arvioi.
Suomessa mahdollinen tryffelisato olisi Shamekhin mukaan 40–60 kiloa hehtaarilta.
Hänen mukaansa suomalaiselle tryffelille olisi vientimarkkinoita, jos vietävää vain olisi.
Juvan tryffelikeskuksen tryffelitarhasta vastaava Heli Valtonen kertoo, että arvostetuin ja kallein tryffelilaji on Italian Albassa kasvava valkoinen tryffeli.
Suomessa tarhataan vain tummia tryffelilajeja. Kesätryffeli, Tuber aestivum, on varmempi aloituslaji, Valtonen kertoo.
Mustaksi timantiksikin kutsuttu mustatatryffeli (Tuber melanosporum) on aromikkaampi, mutta vaativampi viljeltävä.
Valtonen muistuttaa, että tryffelin ruokakäyttö on vain yksi tapa hyödyntää tarhoja.
Maailmalla tryffelin ympärille on rakennettu vilkasta matkailutoimintaa. Turistit ovat valmiita maksamaan siitä, että pääsevät mukaan tryffelinmetsästykseen.
Tarhoja voi hyödyntää myös koirien koulutukseen. Moni koiranomistaja haluaa aktivoida koiraansa ja viettää sen kanssa aikaa. Tryffelin etsintä on yksi hyvä harrastusmuoto.
Shamekh kertoo, että Italiassa suurin osa tryffelikoirista on Sakun tapaan rodultaan Italian vesikoiria eli lagotto romagnoloja.
Muutkin rodut kuitenkin sopivat työhön.
Kohta nelivuotias Saku aloitti etsintäharjoittelun jo pentuna, Kirsi Saloniemi kertoo. Ensin se etsi herkkuja sisätiloissa.
Heinäkuussa 2012 Saloniemi kävi Juvan tryffelikeskuksessa, näki siellä tryffelikoiran työskentelyä ja kiinnostui asiasta. Hän jätti yhteystietonsa, ja elokuussa Shamekh otti yhteyttä.
Saku oppi nopeasti. Saman vuoden lokakuussa se jo löysi Suomen ensimmäiset tarhatut tryffelit.
Koiran lisäksi myös sika vainuaa ja löytää tryffelit. Sika on etsijänä kuitenkin hankala, koska se ahmaisee löytönsä välittömästi, Shamekh kertoo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
