Valtion takaukset kasvaneet kolmanneksen
Valtion myöntämät takaukset ovat kasvaneet lähes kolmanneksen viime vuoteen verrattuna. Takauskanta oli syyskuun lopussa 29,5 miljardia euroa, kertoo Tilastokeskus.
Suurin kasvu on ollut ulkomaille myönnetyissä takuissa. Viime vuoden loppuun mennessä takauksia ulkomaille oli hieman alle miljardi euroa. Nyt niitä on 5,6 miljardia euroa.
Kasvua selittää Kreikan ja euron kriisi. Suomen Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) myöntämät takuut näkyvät valtion takauskannassa.
”Kun Euroopassa tehdään päätöksiä, se näkyy muutaman päivän päästä täällä meillä vakuuksien kasvuna”, Valtiokonttorin luottopäällikkö Sonja Tuomola sanoo.
Takauksien kasvu ulkomaille on jatkunut koko tämän vuoden. Maaliskuun loppuun mennessä lisää tuli 2,8 miljardia. Vuoden toisella neljänneksellä takaukset lisääntyivät 1,6 miljardia.
Kolmannella neljänneksellä uusia takauksia tuli 1,8 miljardia euroa, mutta samalla takauksia poistui 1,6 miljardin edestä.
Vuoden 2007 lopussa takauksia oli kaikkiaan hieman vajaa 13 miljardia euroa. Määrä alkoi kivuta vuonna 2008 valtion elvytystoimien vuoksi.
Esimerkiksi yrityksille myönnettävät takaukset lähes kaksinkertaistuivat vuoden 2009 loppuun mennessä. Kasvu on jatkunut ja nyt yrityksien lainoja on taattu yhteensä noin 11,9 miljardin euron edestä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mielestä takausten määrää tärkeämpää on arvioida, mikä on riski sille, että valtio joutuu lainan maksumieheksi.
Esimerkiksi Turussa valtameriristeilijöitä rakentava eteläkorealainen STX on saanut valtiolta takuita satojen miljoonien lainoille. Niissä lainoissa riski ei ole toteutunut.
”Eikä risteilijä aivan arvoton olisi, vaikka se valtion käsiin jäisikin. Siinä tapauksessa se voitaisiin myydä. Mutta aina on pienempiä hankkeita, joiden takauksista tulee valtiolle laskuja.”
Myös vuokratalojen ja asumisoikeustalojen korkotukirahoitusta lisättiin voimakkaasti 2008. Ne ovat pitkiä sijoituksia, joissa laukeamisen riski on pieni.
Tuomolan mukaan myöskään niistä ei ole tullut tappioita valtiolle.
Valtion takauksiin kuuluvat myös maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta taatut lainat. Makeran avulla rahoitetaan maatilojen ja maaseutuelinkeinojen investointeja.
Niiden summa on kuitenkin kokonaisuuden kannalta pieni.
”Tämän vuoden alussa ulkona oli hieman yli 21 miljoonan euron takaukset. Enintään niitä voisi olla 80 miljoonan euron edestä”, maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Valtion takaamia lainoja haetaan ja maksetaan pois suurin piirtein samaa tahtia, joten summa ei ole noussut juurikaan viime vuosina.
”Valtion takaus ei ole kovin halpa. Siksi niitä lainoja maksetaan pois ensimmäisenä heti kun pystytään”, Juvonen sanoo.
Viljelijät hakevat takausta lainan sille osalle, jolle rakennukset tai muut vakuudet eivät riitä. Kustannus on 1,5 prosenttia siitä lainan osasta, joka on valtion takaama.
Lisäksi valtio takaa monenlaisia yksityisille, yrityksille ja yhteisöille myönnettyjä lainoja. Esimerkiksi opintolainojen takaukset sisältyvät kokonaissummaan.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
