Kevätkausi alkaa narsisseilla. Kuva: Sanne Katainen
Kiinnostus omaa palstapuutarhaa kohtaan kasvoi koronavuonna selvästi, kertoo tuore tutkimus – ”Kun kasvattaa ruokaa itse, ymmärtää kuinka vaikeaa satoa on saada"
Laajemmassa mittakaavassa monimuotoisuuden suojelu voi vaikuttaa myös pandemioiden syntyyn.
Laajan siemenvalikoiman edessä moni innokas puutarhaharrastaja kärsii jo runsaudenpulasta. Kuva: Sanne KatainenKoronapandemian vaikutusta ihmisten puutarhaintoon on selvitetty Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Tutkijat kysyivät palstaviljelijöiltä, miten pandemia on vaikuttanut heidän haluunsa käydä puutarhapalstallaan, kasvattaa omavaraisuuttaan ja suojella monimuotoisuutta. Kyselyyn vastasi 128 helsinkiläistä palstapuutarhuria.
Kyselyn perusteella kiinnostus hoitaa palstapuutarhaa kasvoi koronavuonna selvästi.
Myös kiinnostus omavaraisuuden kasvattamiseen tai monimuotoisuuden vaalimiseen kasvoi, mutta ei yhtä merkittävästi.
”Oli yllättävää, ettei into kasvattaa puutarhassa omaa ruokaa kasvanut enempää ”, pohtii tutkija Clara Lizarazo.
Kyselytutkimus oli osa Katoava luonto -hanketta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on keskustella keinoista, joilla tavalliset ihmiset voivat edistää arjessaan luonnon monimuotoisuutta.
Mutta mitä tekemistä kotipuutarhalla ja omavaraisuuden tavoittelulla on luonnon monimuotoisuuden kanssa?
”Kun kasvattaa ruokaa itse, ymmärtää kuinka vaikeaa satoa on saada. Samalla tajuaa, etteivät vihannekset ja hedelmät ole täydellisen muotoisia. Sellaiseen pyrkivä ruuantuotanto luo hävikkiä. Ihmiset alkavat arvostaa ruokaa enemmän, ovat tietoisempia ja vähentävät ruokajätettä”, Lizarazo perustelee.
Katoava luonto -hankkeessa keskustellaan keinoista, joilla ihmiset voivat arjessaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Siihen yksi keino on monimuotoisuuden vaaliminen palstapuutarhassa. Kuva: Benat OlascoagaLaajemmassa mittakaavassa monimuotoisuuden suojelu voi vaikuttaa myös pandemioiden syntyyn.
Investoinnit trooppisen metsän suojeluun ja villieläinkaupan hillitsemiseen auttaisivat suojelemaan ihmiskuntaa koronaviruksen kaltaisilta zoonoottisilta sairauksilta, arvioitiin viime heinäkuussa julkaistussa Science-lehden tiedeartikkelissa.
Esimerkiksi lepakot ovat mahdollisesti sekä Ebolan, SARS:n että koronaviruksen levittäjiä. Hedelmälepakot tulivat todennäköisemmin ihmisasutuksen liepeille, jos niiden elinalueita metsissä tuhottiin.
Kuva: Ilona LaineOn arvioitu, että jopa kolme neljäsosaa maaekosysteemeistä on taantunut ihmisen vaikutuksesta.
Suuret rakenteelliset muutokset ovat tutkijoiden mukaan tärkeitä, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä. Jokainen ihminen voi tehdä jotakin, Lizarazo pohtii.
”Ystävien ja naapurien kanssa voi esimerkiksi kylvää luonnonvaraisia kukkia omaan puutarhaansa tai rakentaa hyönteishotelleja.”
Lue lisää:
Kotipuutarha-alalla takana kaikkien aikojen ennätysvuosi – "Oma piha löydettiin uudelleen"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
