"Kuntavaalit ovat aina olleet välivaalit" – Jussi Halla-aho uskoo, että vaalitulos luo asetelmat seuraaviin eduskuntavaaleihin
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten viehätys perustuu siihen, että he ovat perinteisen eturyhmäpolitiikan ulkopuolella.
Halla-ahon mukaan yhteistyö puolueiden välillä on helpompaa kunnissa, kuin valtakunnanpolitiikaassa. Kuva: Jaana KankaanpääPerussuomalaiset lähtevät kuntavaaleihin hyvissä asetelmissa, toteaa puolueen puheenjohtaja ja Helsingin pormestariehdokas Jussi Halla-aho.
Puolue kasvatti ehdokkaidensa määrää yli kahdellatuhannella, ja nousi ehdokasmäärissä kolmanneksi keskustan ja kokoomuksen jälkeen.
Halla-ahon mukaan puolueen suosion takana on sen asemoituminen vanhojen puolueiden eturyhmäpolitiikan ulkopuolelle.
"Sosialidemokraatit on perinteisesti työväenpuolue, kokoomus yrittäjien puolue, keskusta maaseudun ihmisten puolue. Me olemme pyrkineet löytämään politiikasta sellaisia tulokulmia, jossa eri väestöryhmien edut kohtaavat."
Yhteinen ja ihmisiä kiehtova tulokulma on Halla-ahon mukaan esimerkiksi tarkka talouspolitiikka.
"Meillä keskeinen ohjenuora sekä kuntapolitiikassa että valtakunnanpolitiikassa on se, että pitää elää suu säkkiä myöten. Jos me teemme julkisen talouden kannalta haitallista politiikkaa, niin siitä kärsivät kaikki työtätekevät ihmiset joka puolella Suomea."
Maakuntien perinteisen mahtipuolueen keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko myönsi, että perussuomalaiset haastavat keskustan maakunnissa toden teolla.
"On aivan selvää, että koska keskusta on täysin hallitseva puolue maantieteellisesti suurimmassa osassa Suomea, niin nimenomaan se on suurin vastustaja maakunnissa. Mikä muukaan se voisi olla, kun ei siellä muita puolueita ole", Halla-aho toteaa.
Hän myös arvelee, että keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät ovat perusarvoiltaan ja ajatuksiltaan lähellä toisiaan.
"Perussuomalaisten nousu maakunnissa perustuu pitkälti siihen pettymykseen, jota keskustan perinteinen kannattajakunta kokee puolueen viherliberaalia johtoa kohtaan", Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset kilpailevat kuitenkin myös suurissa kaupungeissa, joissa päävastustajat ovat kokoomus ja SDP. Halla-aho sanookin puolueen olevan ehdokaslistoiltaan eniten koko Suomen puolue. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueella on ehdokkaita useammassa kunnassa, kuin millään muulla puolueella.
Saarikko linjasi omassa haastattelussaan, että kuntavaaleissa äänestetään asiakysymysten lisäksi myös kunnan toimintakulttuurista. Halla-aho ei tätä kommenttia ymmärrä:
"En tiedä että minkälaisia uhkakuvia Saarikko näkee. Minun ymmärtääkseni perussuomalaiset ovat osallistuneet tähän yhteistyöhön kunnissa erittäin onnistuneesti ja siinä missä mikä tahansa muukin puolue."
Halla-aho myös arvioi, että yhteistyö on kunnallisella tasolla helpompaa, kuin valtakunnallisella.
"Suurimmassa osassa kunnista puolueiden välillä ei ole sellaista vastakkainasettelua kuin valtakunnan tasolla. Kysymykset ovat paikallisia ja puoluerajat ylittävä yhteistyö toimii yleensä hyvin, tavalla jollaista ei voisi kuvitella tässä talossa", Hän sanoo nyökäten eduskuntataloa kohti.
Vaikka vaalit ovatkin paikalliset, uskoo Halla-aho vaalituloksella olevan merkitystä myös valtakunnanpolitiikkaan. Osa perussuomalaisista ehdokkaista niin kuin myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ovat maalailleet kuntavaaleista kuvaa kansanäänestyksenä hallituksen suosiosta.
Ovatko nämä kuntavaalit siis vain välivaalit seuraaviin eduskuntavaaleihin?
"Ne ovat aina olleet välivaalit. Vaalirytmi on sellainen, että kuntavaalit sijoittuvat eduskuntakauden puoliväliin ja on hyvin tyypillistä, että oppositiopuolueet näkevät nämä välivaaleina ja hallituspuolueet korostavat kuntavaalien paikallisuutta", Halla-aho vastaa.
"Muistelenpa viime kaudelta, että silloinen vasemmisto-oppositio nimenomaan kehotti vuoden 2017 kuntavaaleissa ottamaan kantaa nimenomaan silloisen porvarihallituksen tekemiseen."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
