Kansallispelillä juhlavuosi
Kentällä nähdään välillä akrobaattisia suorituksia. Vauhdissa Vimpelin Vedon Antti Kuusisto. Tomi Olli Kuva: Viestilehtien arkistoPesäpallon isän, Lauri ”Tahko” Pihkalan kehittämä pitkäpallo sai vaikutteita ruotsalaisesta långbollista, amerikkalaisesta baseballista sekä Suomessa pelatusta kuningaspallosta.
Lajin ensimmäinen koepeli pelattiin vuonna 1920 Helsingin Kaisaniemen kentällä.
Virallisten otteluiden aika oli kaksi vuotta myöhemmin, kun lajin nimi muutettiin pesäpalloksi.
Ensimmäisen Suomen mestaruuden vei Helsingin Pallonlyöjät vuonna 1922.
Pesäpallon juhlavuoden projektipäällikön Mika Helmisen mukaan pesäpallo on mahtava laji.
”Se on vauhdikasta, yllätyksellistä ja mukaansatempaavaa viihdettä. Ottelut ovat myös sosiaalisia tapaamispaikkoja, missä vaihdetaan kuulumisia sekä jaetaan ilot ja surut. Pesäpallo on monille elämäntapa”, Helminen kiteyttää.
Projektipäällikön mukaan laji sopii kaikenikäisille. Pesäpalloa voi myös harrastaa ilman kilpailupaineita.
Harrastajamäärät ovat kasvussa. Tällä hetkellä lisenssipelaajia on 16 000 ja harrastajia noin 35 000.
”Huomionarvoisia ovat myös junioreiden valtakunnalliset leirit, jotka ovat ääriään myöten täynnä. Lajilla on selkeästi imu päällä”, sanoo Helminen.
Pesäpallo kiehtoo myös katsojia.
Viime kaudella miesten pääsarjan otteluita seurasi yli 1 700 henkeä peliä kohti. Naisten luku oli 665 silmäparia.
Kun pelkät pudotuspelit otetaan huomioon, yleisömäärä oli vielä paljon suurempi. Helmisen mukaan tavoite on rikkoa viime vuoden luvut.
”Siihen on kaikki mahdollisuudet.”
Pesäpalloliiton valmennus- ja koulutuspäällikön Risto Ojanperän mukaan pesäpalloilijat ovat huippu-urheilijoita. Lajin arvostus on tuonut kentille lisää huippulahjakkaita nuoria pelaajia.
”Pelaajien fysiikka ja urheilullisuus ovat kehittyneet valtavasti viime vuosien aikana. Pelin viihdearvo kasvaa, sillä huippukuntoiset ja -taitoiset pelaajat kykenevät todella näyttäviin ja sykähdyttäviin suorituksiin. Se taas tuo katsojille lisää silmänruokaa”, Ojanperä kiittelee.
Hän näkee pesäpallon myös suuria joukkoja yhdistävänä. Parhaimmillaan koko kylä on samalla asialla.
”Pesäpallo herättää suuria tunteita niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Pelin syvimpään olemukseen kuuluvat intohimo, tavoitteellisuus ja sitkeys. Ei tarvitse asua suurkaupungissa voidakseen taistella menestyksestä pesäpallossa.”
Ojanperän kanssa samoilla linjoilla ovat pesäpalloa aktiivisesti seuraavat Riitta Siimes-Ruuska, takavuosien huippupelaaja Markus Linna ja Jorma Heikkilä.
”Pesäpallo on älypeli. Siinä vaaditaan pään toimivuutta sekä kovaa fysiikkaa. Katsojien kannalta laji on hyvin viihdyttävä. Ensimmäistä kertaa katsomoon tulevan kannattaa kuitenkin ottaa kokeneempi seuraaja kaveriksi, sillä siten saa pelistä alusta saakka kaiken irti”, kolmikko opastaa.
Siimes-Ruuska muistaa ensimmäisen pesisottelunsa.
”Olin pikkutyttönä Vimpelissä katsomassa peliä. Hieman ihmettelin, kun isot miehet huusivat vieressä ja meno oli kova. Minäkin jäin sille tielle ja pesäpallo on erottamaton osa kesää. Aiemmin kuului asiaan, että pelaajat tunnistettiin jo pohkeista,” Siimes-Ruuska nauraa.
TOMI OLLI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
