Maatilat työllistävät yli 16 000 ulkomaalaista
Maatalous ja metsätilat työllistävät tätä nykyä arviolta yli 16 000 ulkomaalaista, erityisesti entisen itäblokin maista.
Tohmajärvellä sikatilaa pitävä Jouko Penttilä kertoo, että ukrainalaisia alkoi tulla Suomeen kymmenkunta vuotta sitten.
"Nyt heitä on työnhakijoista jopa yli puolet. Seuraavaksi tulevat virolaiset ja venäläiset. Jonkin verran on bulgaareja. Suomalaisten osuus on alle kymmenen prosenttia."
Penttilällä on kokemusta ulkomaisesta väestä jo lähes 30 vuoden ajalta.
Siihen sisältyy sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Viimeksi juhannuksena töihin jo lupautuneet ukrainalaisserkukset tekivät oharit eivätkä saapuneetkaan tilalle.
MTK:n Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä sanoo, että ulkopuolisen työvoiman tarvetta on, koska tilakoot kasvavat ja maatalousyrittäjän omat voimavarat eivät riitä.
"Maataloudessa olisi varmasti paljon tilaisuuksia tarjota työpaikkoja, kun vain saataisiin tilojen kannattavuus tasolle, jolla palkkaus olisi taloudellisesti mahdollista. Nyt aputyövoimaan ei ole usein varaa, joten työpanos joudutaan ottamaan omasta selkänahasta.”
Perälä pelkää viljelijöiden pahoja uupumisia ensi syksynä.
"Tukien maksamisen siirtyminen kärjistää tilannetta, kun samaan aikaan tuotteiden hinnat ovat laskeneet ja rahavirrat pienentyneet. Se aiheuttaa kassakriisin monelle tilalle."
Jouko Penttilän mukaan työntekijöiden etsiminen ja etenkin rekrytoinnin epäonnistuminen ottavat voimille, kun samaan aikaa pitää hoitaa myös varsinainen työ sikaloissa ja pellolla.
"Kun ei ole apuna ketään muuta, joka klaaraisi itsenäisesti hommat, hengähdystaukoa ei ole."
Hänellä ulkopuolisen avun tarve johtuu osaltaan avioerosta.
"Työntekijöitä tarvitsen senkin takia, että sekoitamme kaikki rehut tilalla. Olen myös osakkaana pienteurastamossa ja kuljetan eläimet sinne itse."
Penttilän mukaan itäblokista tulevien kanssa asiointia hankaloittaa hakijoiden usein heikko kielitaito.
Hän itse pystyy selvittämään sikatilan työnkuvan viidellä kielellä.
"Suurin ongelma on, että tulijoilla on odotus yksinkertaisemmasta työstä kuin mitä todellisuus pienellä tilalla on. Isoilla tiloillahan on monta työntekijää ja pomo jakaa hommat."
Penttilällä on 60 emakon porsitussikala ja toisella tilalla kolmisensataa kasvatussikaa.
"Olen verrannut emakkosikalan hoitoa synnytyssairaalaan, kuolleisuuden pitäisi olla pieni. Työntekijän täytyy olla monitaitoinen ja itsenäinen."
MTK:n Ari Perälän mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden suosio johtuu pitkälti siitä, että maatilat eivät pysty maksamaan suomalaisia tyydyttävää palkkaa.
"Toki tiloilla on kotimaisiakin työntekijöitä, mutta monia eivät tällaiset likaisemmat ja raskaammat työt kiinnosta."
Jouko Penttilä kertoo työntekijöidensä palkan asettuvan lisineen noin kahteen tuhanteen euroon kuussa. Ulkomaalaiset apuvoimat myös asuvat hänen tilallaan ja saavat ruuan, mistä hän perii verottajan minimivaatimuksen eli 480 euroa kuussa.
Penttilä etsii työntekijöitä TE-keskuksen eli mol.fi:n kautta, ja hakijat ottavat yhteyttä puhelimitse ja sähköpostilla. Tätä nykyä hän panee työsopimukseen neljän kuukauden koeajan.
"Minulla käy kirjanpitoihminen tekemässä tilan paperityöt, ja hän hoitaa myös työntekijöiden palkka- ja verotusasiat."
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
