Maatalous tarvitsee uudet hiililaskelmat
EU:n ilmastotavoitteissa maataloutta ei kohdella oikeudenmukaisesti, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola moitti MTK-Helsingin energiaseminaarissa tiistaina.
Pietola arvosteli ennen muuta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen laskutapaa. Ensinnäkin maataloutta ei hyvitetä viljelykasvien juuristoon sitoutuvasta hiilestä. Toiseksi, jos maatalous vähentää päästöjä energiankäytössä tai maan käsittelyssä, se luetaankin muiden kuin maatalouden hyväksi.
Pietola muistutti, että tutkijoiden mukaan Suomen maatalouden on näillä ehdoilla mahdoton saavuttaa nykyisiäkään EU:n päästötavoitteita, 13 prosentin vähennystä vuoteen 2020.
Vuoteen 2030 Suomen maatalouden tavoite yli kaksinkertaistuu, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä arvioi. Niin käy, jos komission esitys menee läpi ja se jyvitetään jäsenmaille aiempaan tapaan niiden vaurauden mukaan.
Pietola toivoi EU:n päättäjille viisautta, jotta ainoaksi keinoksi ei jää ruuan tuotannon vähentäminen. ”Eläimet hengittävät ja maa huokuu”, hän muistutti ruuan tuotannon ehdoista.
Maatalous ja liikenne eivät kuulu päästökauppaan. EU:lla on niille kuitenkin omat tavoitteet vuodeksi 2020 ja päästökaupassa oleville aloille omansa. Komissiolla on lisäksi esitys uusista tavoitteista vuoteen 2030. EU:n huippukokous käsittelee ehdotusta lokakuussa.
Päästökauppasektorilla Suomi on saavuttanut nykyiset tavoitteet ja onnistunee myös uusien tavoitteiden saavuttamisessa, Härmälä arvioi.
Jos turve luettaisiin uusiutuvan energian raaka-aineeksi, uusikin tavoite olisi saavutettu jo nyt. EU ei kuitenkaan näytä lämpenevän turpeen luokituksen muutokselle.
Suomessa uusiutuvan energian osuus on kasvanut, kun turvetta on korvattu puuhakkeella. Bioenergiayhdistyksen toimitusjohtaja Jyrki Peisa huomautti, että se muutos ei edistä kotimaisuutta eikä työllisyyttä. Lisäksi useimmat puuta käyttävät energialaitokset tarvitsevat turvetta pysyäkseen kunnossa.
Järkevää Peisan mielestä olisi käyttää turvetta ennen kuin kivihiiltä.
Härmälä kuvasi Euroopan sähkömarkkinoiden olevan ”stressitilassa”.
Markkinoihin vaikuttaa ensinnäkin kivihiilen hinnan romahdus. Se on pysäyttänyt investoinnit muihin energialaitoksiin.
Toiseksi tuuli- ja aurinkoenergia eivät tuota sähköä sen mukaan, milloin sitä tarvitaan. Lisäksi länsinaapurien vesivoimasähkö vaihtelee sekin hiukan pidemmillä jaksoilla vesimäärän mukaan. Kun sähköä ei voi varastoida, seurauksena on välillä nollaan tai jopa miinukselle menevä tuottajahinta.
Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa tuetaan. Se ja kivihiilen hinnan romahdus johtavat kasvavaan tuen tarpeeseen myös muualla, kuten puuhakkeessa.
Vuonna 2000 EU:n sähkömarkkinat toimivat ilman tukea. 2020 markkinat ovat tätä menoa kokonaan tuen varassa, Härmälä päivitteli.
Peisa kertoi maailman energiajärjestön tilastosta: fossiilisen energian tuotantoa tuetaan maailmassa 523 miljardilla dollarilla vuodessa, uusiutuvaa energiaa 88 miljardilla.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
