Salla kutsuu kansaa tavoittelemaan taivasta ja nauttimaan vanhan metsän hiljaisuudesta

Kirkkaana päivänä Iso Pyhätunturilta avautuu upea maisema kansallispuistoon. Kuva: Jouni Porsanger

Taivaantavoittelijan taival on nimensä veroinen. Ennen viimeistä jyrkkää nousua aurinko pilkistää pilven takaa silmien tasolla ja valaisee sykähdyttävän talvimetsämaiseman. Ison Pyhätunturin huipulla 477 metriä merenpinnan yläpuolella maisema katoaa. Taivas on tavoitettu, olemme pilvessä – pelkästään raitista ilmaa nauttineina.

Sallan kansallispuisto perustettiin tämän vuoden alussa. Se täydentää kansallispuistojen verkostoa Itä-Lapin ja Koillismaan alueella.

"Oulangalla tyypillisiä ovat rehevät jokivarret, Riisitunturilla kynttiläkuusikot ja Pyhä-Luostolla tunturiketjut ja aapasuot. Sallassa ytimenä ovat vanhat metsät", Metsähallituksen erikoissuunnittelija Juha Paso vertaa.

"Suot ovat pienialaisia, kuin mausteena metsän keskellä", Paso kuvailee.

Isolta Pyhätunturilta avautuu kirkkaana päivänä maisema Venäjälle saakka, jossa sijaitsevat vanhat Sallatunturit: Sallatunturi, Välitunturi ja Rohmoiva.

Aurinko tervehti pilvien raosta hieman ennen puutonta lakea. Kuva: Jouni Porsanger

Sallan kansallispuisto kuuluu Kuusamon ylänköön, Koillismaahan.

"Luonto on karua, ja kävijä kulkee korkealla olevissa vanhoissa metsissä", Paso toteaa.

Lajisto on niukkaa: mustikanvarvun seurassa kangasmailla vallitsevat variksenmarja, juolukka ja suopursu. Tunnusomaiseen maisemaan kuuluvat ikikuusikot ja aihkimänniköt. Vanhat metsät ovat monen harvinaisen, lahopuusta riippuvaisen lajin koti.

Kansallispuiston alueella tavataan muun muassa erittäin harvinaista kalkkikääpää. Valoisana kesäyönä onnekas voi nähdä paksusammalkuusikossa lentävän uhanalaisen vaaleaharmoyökkösen. Vanhoissa sekametsissä viihtyy myös lapintiainen, kuukkeli ja pohjantikka.

Vajaan viiden kilometrin pituinen Taivaantavoittelijan taival on reittinä erinomainen, sillä vanhaan metsään pääsee sukeltamaan heti parkkipaikalta, Paso kehuu.

Retkipäivänä pakkanen paukkui alhaalla tunturikeskuksessa 27 asteen tietämissä. Ison Pyhätunturin rinteessä, metsän suojassa ilma tuntui ainakin viisitoista astetta lämpimämmältä. Huipulla toki tuulee, mikä tuntuu luissa ja ytimissä.

Normaalisti helmikuun alussa on paras aika ihailla menninkäismäisiä tykkypuita. Tänä vuonna tammikuussa vieraillut suojasää ja tuuli tiputtivat kuitenkin suurimmat lumipaakut alas.

Sen sijaan kynttiläkuusten täydellisen symmetrinen muoto näkyy nyt hyvin.

Kapea, kynttilämäinen muoto ja lyhyet oksat auttavat kuusia selviämään tavallista kuusta vähemmin vaurioin paksusta lumikuormasta.

Koillismaa on maamme runsaslumisimpia alueita, ja kovat pakkaset ovat tavallisia. Kosteat ilmamassat tiivistyvät talvisin Sallan lakimailla kuusten latvuksiin. Lumi ja jää kuusen latvassa voivat painaa jopa satoja kiloja.

Porilaiset Maire ja Aki Seppälä nauttivat Sallan hiljaisuudesta ja ostivat sieltä oman mökin. Kuva: Jouni Porsanger

Kylmänä arkipäivänä reitillä saa kävellä kaikessa rauhassa ilman ruuhkia.

Aivan ilman ihmiskontakteja eivät kuitenkaan selvinneet porilaiset Maire ja Aki Seppälä, jotka pyytämättä ja yllättäen pääsivät haastateltaviksemme näköalatornin juurella.

"Kaikista maailman paikoista juuri täällä tulee toimittaja vastaan", Aki nauraa.

Pariskunta osti viime syksynä mökin Sallasta. Oma mökki Lapissa oli ollut pitkäaikainen haave. Urheilukaupan yrittäjinä toimiva pari lomailee yleensä koululaisten lomakauden ulkopuolella.

"Hiljaisuus on parasta", Aki kehuu Sallaa.

"Ei ole niin paljon turisteja kuin Rukalla ja Levillä esimerkiksi", Maire lisää.

Kuitenkin he toivovat, että alueen matkailu kehittyy ja että tunturikeskukseen tulisi lisää pieniä palveluita, esimerkiksi lähikauppa tai kioski, josta voisi ostaa täydennystä jääkaappiin.

Seppälät ovat tällä kertaa liikkeellä jalkaisin, mutta tunnustautuvat intohimoisiksi maastohiihtäjiksi. Ladut ovatkin parhaillaan erinomaisessa kunnossa.

He odottavat innokkaasti, millaista Sallassa on kesäaikaan.

Urheilukauppiaina Seppälät ovat havainneet, että liikkumisessa trendi on, että mennään omalla voimalla sekä ylös että alas.

"Pukeutuminen on tärkeää. Monesti ihmisillä on retkellä liikaa päällä. Pitää olla vähän kylmä, kun lähtee liikkeelle", Aki muistuttaa.

Termoskahvit on juotu. On parasta jatkaa matkaa, ettei iske vilu.

Taivaantavoittelijan taivalta voi jatkaa näkötornilta joko samaa reittiä takaisin tai talvisin rengasreittiä tunturin itäpuolelta. Helmikuun alussa reitti oli niin hyvin tamppautunut, ettei lumikenkiä tarvinnut. Kuva: Jouni Porsanger

Eduskunnan päätös perustaa kansallispuisto Sallaan tuli niin hiljattain, että palvelurakenteiden, kuten reittien, opasteiden ja taukopaikkojen, päivitys kansallispuistotasolle on vielä kesken. Puiston hoito- ja käyttösuunnitelma on parhaillaan tekeillä.

Paso kuvailee suunnitelmaa viralliseksi ja massiiviseksi. Sen laadintaan osallistuu paikallisia asukkaita sekä kansallispuistosta kiinnostuneita.

Hoito- ja käyttösuunnitelma määrittelee tarkemmin muun muassa sen, minkälaisia aktiviteetteja puistossa saa harrastaa.

"Reitit kunnostetaan kestämään isompia massoja ja sopimaan kokemattomillekin kävijöille."

Paso kertoo, että kansallispuiston reittien suunnittelussa tasapainoillaan, miten kävijät pystyttäisiin ohjaamaan mahdollisimman hienojen luontokohteiden äärelle ilman, että luonto kuitenkaan kuluisi liikaa.

Esimerkiksi Ison Pyhätunturin huipulla hän on havainnut pieniä kasvustoja riekonmarjaa.

"Toivon, etteivät ihmiset tallo niitä, kun hakevat parasta katselupaikkaa."

Lähikohteista helposti saavutettavia ovat esimerkiksi Kolmiloukkosen lampi. Reitin varrella voi ihailla jääkauden muovaamia jyrkkiä harjukumpuja, suppia, kivikoita ja eri-ikäisiä mäntymetsiä.

"Jos oikein helpolla haluaa päästä, niin Kaunisharjulla on laavu, jossa voi käydä vaikka katselemassa revontulia", Paso suosittelee. Katselulaavu edustaa modernia arkkitehtuuria ja sen viereen pääsee autollakin.

Pidempää vaellusta kaipaaville Paso suosittelee Pahakurun reittiä, jota tosin parannellaan vielä.

"Aatsingin hauta on geologinen erikoisuus. Syntymekanismiltaan se on samankaltainen kuin Posion Korouoma mutta olemukseltaan aivan erilainen. Seinämät sijaitsevat kaukana toisistaan ja syvyyttä siinä on reilusti enemmän kuin Korouomassa", Paso vinkkaa.

Lue myös:

Suomen 41. kansallispuisto perustetaan Sallaan

MT kiersi kaikki Suomen kansallispuistot – klikkaa karttaa ja lue reportaasit

• Perustettiin 1.1.2022. Suomen 41. kansallispuisto.
• Sijaitsee Itä-Lapin Sallassa, Venäjän rajan tuntumassa.
• Pinta-ala 9 983 hehtaaria.
• Kansallispuiston tunnus on metso. Vanhat metsät luovat suurelle linnulle ihanteelliset olosuhteet.
• Harjut, kurut ja 20 kilometriä pitkä Aatsinginhauta kuvastavat jääkauden jälkiä.
• Alue on aiemmin ollut valtion omistama luonnonsuojelualue.