Pitkittyvä kriisi vaarantaa ruokahuollon

Nykyaikainen maatalous vaatii koneita, öljyä, sähköä ja toimivat tietoverkot. Kuva: Jaana Kankaanpää

Uusi aika on tuonut ilmastonmuutoksen, myrskytuulet, pakolaiset ja sodan uhkan suomalaistenkin arkeen.

Maailmansotien aikaan Suomi oli riippuvainen ensin Venäjän ja sitten Saksan viljasta. Seuraavan kriisin tullessa Suomi on pulassa, jos öljyä ja tuontiruokaa ei saada.

Sähkönsiirron kantaverkko on varsin kriisinkestävä, mutta paikallisverkko on heikko. Päivien ja viikkojen mittaiset sähkökatkot ovat tuttuja maaseudulla.

Kaikilla isommilla kotieläintiloilla on jo varavoimalaitteita. Mutta myrskyjen jälkeen matkapuhelimet ja tietoverkot eivät toimi.

Maalla on yhä kaivoja, kellareita ja puuhelloja. Kaupungeissa kuitenkin asuu suurin osa väestöstä.

Helsingin kokoinen kaupunki ei pysy lämpimänä ilman kaukolämpöä. Jos sähkö, lämpö ja vesi eivät toimi, kaupungit on tyhjennettävä.

Myös ruuantuotannon on annettu muuttua herkäksi häiriöille.

Nimellisesti Suomi tuottaa kolme neljäsosaa ruuastaan. Mutta polttoaineet, lannoitteet, torjunta-aineet ja koneet tuodaan enimmäkseen ulkomailta, samoin osa rehuista.