Vanhin lihaosuuskuntajuhlii 110 vuottaan

Lihakunnan Kuopion tehtailla oli vipinää 60-luvulla. Myyntiautot kiersivät kauppoja. Kauppiaat saivat ostaa niistä lihatuotteita myyntiin ilman eri tilausta. lihakunnan 100-vuotishistoriikin kuvitusta Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomen ensimmäinen lihaosuuskunta perustettiin 110 vuotta sitten. Sen perillinen Lihakunta on juhlistanut asiaa tuottajatapahtumissa kesän aikana. Tänään juhlivat ”herrat” hallintoelinten kokousten päätteeksi.

Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan perustamisasiakirja allekirjoitettiin 15.1.1903. Vuosipäivänä Lihakunnalla ei ollut aikaa eikä syytä juhlaan: hallintoneuvosto oli joulukuussa remontoinut hallituksen, mutta joutuikin helmikuun ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa itse väistymään.

Jännitteitä hallintoon aiheutti yleinen tyytymättömyys lihan hintaan. Etenkin Kuopion seudulla harmia tunnettiin myös teurastamon lopettamisesta, kun Atria keskittää toimintaa Etelä-Pohjanmaalle.

”Kuopijon Karjanmyönnistä” alkanut Lihakunta itsekin on tosin fuusioiden ja keskittämisen tulos: osuuskuntien etupiirijaon aikana sille kuului suurimmillaan lihanhankinta puolesta Suomesta.

Alku oli hankala. Perustamisesta kului kuusi vuotta ennen kuin syyskuun alussa 1909 osuuskunta avasi liikkeen kauppahallissa. Ensimmäisen teuraan toi hallituksen jäsen Heikki Heikkinen. Hän jäi paikalle odottamaan; maksun hän sai, kun myymälän tulot siihen riittivät.

Toimintaa potki käyntiin se, että tuolloin elävän eläimen teuraspainon arviointiin perustuvassa kaupassa oli alkuvuonna ollut tavallistakin enemmän väärinkäytöksiä. Niitä vastaan osuuskunta oli perustettu.

Asialla eivät olleet yksin viljelijät. Osuuskunnan isä oli opettaja Bruno Granit-Ilmoniemi. Hän, kaksi maatalousneuvojaa ja viisi viljelijää sijoittivat osuuskuntaan kukin aluksi summan, joka vastasi yhden lehmän teurasarvoa.

Rahaa tarvittiin myöhemminkin makkaratehtaan ostoon, teurastamoon, uusiin myymälöihin ja lihateollisuuteen. Sitä kerättiin osuusmaksuina, ja lainaa otettiin niin että hirvitti. Alkuvuosina oli usein hallintomiesten omaisuus panttina ja työntekijöidenkin nimiä vekseleissä.

Kunnes tulivat vapaat markkinat, osuusteurastamojen keskinäinen kilpailu ja entistä suuremmat investointitarpeet. Lihakunta yhtiöitti teollisuutensa Liha-Polariksi, joka meni pörssiin. Rahaa kerättiin nyt myymällä sijoittajille osa yhtiöstä ja sen tulevista voitoista. Niin se meni muillakin lihaosuuskunnilla.

Sekään ei riittänyt, vaan 1990 syntyi Atria, fuusiossa Itikan omistaman Liha-Botnian kanssa. 13 vuotta aikaisemmin MTK:n liittokokouksessa Kuopiossa Lihakunnan edusmiehet olivat ensimmäisinä tyrmänneet MTK:n puheenjohtajan Heikki Haaviston ehdotuksen Liha-Finlandiasta.

Osuuskunnasta tuli pelkkä omistaja, kun hankintayhtiö A-tuottajat siirtyi kokonaan pörssiyrityksen tytäryhtiöksi.

Viime vuoden lopussa Lihakunnalla oli 3 691 jäsentä. Osuuspääoma oli 8,8 miljoonaa euroa. Sille maksettiin korkoa 7 prosenttia.

Atriasta Itikka omistaa 29,9 ja Lihakunta 27,8 prosenttia. Äänivallasta osuuskuntien, Pohjanmaan Liha kolmantena, osuus on omistusta suurempi, 90 prosenttia. Atrian liikevaihto oli viime vuonna 1,3 miljardia.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF