"Aikaisemminkin huolestuneet ovat entistä huolestuneempia" – MT-kyselyssä perussuomalaiset suhtautuvat valtion velkaantumiseen varauksellisimmin

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Suomalaiset pitävät valtion velkaantumista nykymenolla liiallisena varsinkin keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten riveissä.

Perussuomalaisten kannattajissa samaa mieltä vastaajista on yli 90, kun viime marraskuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä huolestuneita oli 84 prosenttia.

Kokoomuksessa samaa mieltä on vajaa 90 ja keskustassa alle 80 prosenttia. Luvut eivät poikkea isosti viime vuoden kyselyyn verrattuna.

Vasemmistoliiton kannattajissa valtion velkahuolia potee 18 prosenttia. Vuosi sitten luku oli 22. Heidän joukossaan on lisäksi eniten "En samaa enkä eri mieltä" -vaihtoehdon valinneita, 46 prosenttia vastaajista.

Vihreillä samaa mieltä olevien vastaukset ovat lisääntyneet 36:sta 44 prosenttiin, joskin täysin samaa mieltä olevien määrä on laskenut vajaassa vuodessa 4,6 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin.

Myös RKP:n kannattajissa on ollut elokuussa viime vuoden kyselyä vähemmän velanotosta huolestuneita vastaajia, määrä laski 65:stä 53 prosenttiin.

Ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) näkee selvää kasvua vastaajien huolestumisessa velkaantumiseen viime vuoden kyselyyn verrattuna.

"Puoluekannatuksen mukaan vastauksissa on melkoisen suuri ero, mutta jako niiden kesken on pysynyt aika samana. Aikaisemminkin huolestuneet ovat entistä huolestuneempia."

Korona-aikana valtioiden velkaantuminen on taloustieteilijöiden mielestä ollut perusteltua.

"Mutta jos talous kasvaa edelleen ensi vuonna ja myös velka kasvaa edelleen, on myös huoli perusteltu. Eurooppalaisittain Suomi on kohtuullisen vähän velkaantunut. Itse asiassa nyt, kun korot ovat negatiivisia, saamme käytännössä rahaa valtion ottaessa velkaa."

Koronan jälkihoidosta huolimatta valtiontalouden alijäämä pienenee jo tänä ja ensi vuonna.

"Alijäämä olisi hyvä saada pois ensi viimeistään 2022. Kun on hyvä taloudellinen tilanne, julkinen talous pitäisi saada tasapainoon ja mieluiten ylijäämäiseksi", Huovari huomauttaa.

Kiristykset veroissa ja finanssipolitiikassa olisi hänen mukaansa hyvä tehdä noususuhdanteessa ja jarruttaa taloutta – ja päinvastoin matalasuhdanteessa kiihdyttää.

"Polttoaineisiin ja muuhun kulutukseen kohdistuvat verot liittyvät ilmastonmuutostoimiin ja ovat siten eri asia kuin velkaantumisen hillintä. Toki ne jonkin verran kohdistuvat sinne, missä autoa tarvitaan enemmän. Tämä on kuitenkin eri asia kuin velkaantuminen."

Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan Huovarin mukaan muutakin kuin kulutusverojen kiristämistä.

"Budjettikehyspäätöksissä alijäämä tulevina vuosina ei tule siitä, että menot hirveästi kasvaisivat. Ne laskevat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä tulee siitä, että myös tulot laskevat bruttokansantuotteeseen nähden. Vähennetäänkö siis menoja vai lisätäänkö veroja, kumpaakin keinoa voidaan käyttää."

Menojen loppusumma valtiovarainministerin budjettiehdotuksessa on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa.

Kantar TNS Agri teki 20.–26.8. kyselytutkimuksen, johon vastasi 1 096 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.

Lue lisää:

Ohisalo: Peltojen raivausmaksuja käsitellään ensi viikon budjettiriihessä – Leppä järjestää kriisikokouksen kaupalle, tuottajille ja elintarviketeollisuudelle