Osaatko toimia oikein, jos törmäät kotipuutarhassasi vaaralliseen tuholaiseen tai outoon kasvitautiin? Aarre listasi keinot, joilla huolehdit kasvinterveydestä kotipihassasi
Kotipuutarhassa saattaa joskus törmätä vaaralliseen tuholaiseen tai outoon kasvitautiin. Mitä silloin pitäisi tehdä?
Aikuinen koloradonkuoriainen on noin sentin pituinen kuperaselkäinen kovakuoriainen. Se tekee rykelmän oranssinkeltaisia munia lehden alapinnalle. Kuva: Tarja PorkkalaKasvien terveyttä uhkaavat erilaiset tuholaiset ja taudit. Pahimmillaan ne aiheuttavat suuria tuhoja, valtavia taloudellisia tappioita ja joillakin alueilla maailmassa jopa nälkää. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että 20–40 prosenttia sadosta tuhoutuu vuosittain tuholaisten ja tautien takia.
Kasvitaudit ja tuholaiset leviävät maasta toiseen kansainvälisen kaupan välityksellä, kuten puupakkausmateriaalin tai ulkomailta tuotujen kasvien ja taimien mukana.
Osa vihulaisista voi lennellä rajan yli ihan omin siivin. Perunasatoja tuhoava musta-keltaraidallinen koloradonkuoriainen on pari kertaa levittäytynyt Suomeen ilmavirtausten mukana idästä ja etelästä. Viimeksi sitä havaittiin vuonna 2016.
”Viime joulukuussa tuli voimaan entistä tiukempi EU:n kasvinterveysasetus, jolla pyritään vielä voimakkaammin pitämään EU:n ulkopuolella sellaisia kasvintuhoojia, joita ei vielä EU:n alueella esiinny”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kasvinterveyspäällikkö Marja Savonmäki.
Tällaisia vaarallisia kasvintuhoojia kutsutaan uudessa asetuksessa karanteenituhoojiksi. Niillä tarkoitetaan kasvien terveyttä vahingoittavia tuholaisia, siis erilaisia hyönteisiä, mutta myös tuhoisia kasvitauteja aiheuttavia viruksia, bakteereja ja sieniä.
Jos puutarhassasi möyrii outoja, kasveja tappavia tuholaisia tai hedelmäpuusi kuolevat mystiseen tautiin, ilmoita havainnoistasi Ruokavirastoon sähköpostitse tai soittamalla.
”Jos epäilet vaikkapa omenapuussasi vaarallista kasvitautia, älä riivi sairaita oksia pois. Kasvintarkastaja ei pysty määrittämään tautia kokonaan kuolleesta irto-oksasta, vaan sen pitää olla kiinni kasvissa”, neuvoo Ruokaviraston ylitarkastaja Paula Lilja.
Mitä muuta kotipuutarhuri voi tehdä edistääkseen kasvinterveyttä omassa pihassaan? Miten tuholaisia voi oppia tunnistamaan?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

