Vienti Kiinaan on halusta kiinni
Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mielestä suomalaisen viennin pullonkaula eivät ole myyntitaidot vaan myytävät tuotteet.
”Ongelmamme on, että meillä on liian vähän tarjontaa sellaisissa tuotteissa, joissa lisäarvo on riittävän korkea.”
Edes Kiinassa viennin esteenä ei ole sääntely. Suomi on yrittänyt saada sinne auki sianlihan vientiä, mutta kiinalaiset viranomaiset ovat vaatineet muutoksia lihankäsittelylaitoksiimme.
”Keskusteluja on käyty vuosia siitä, kuinka elintarvikevienti Kiinassa lähtisi käyntiin. Jos oltaisiin haluttu, elintarviketarkastuksiin liittyvät asiat olisivat jo pois päiväjärjestyksestä”, Gustafsson väittää.
”Pelkäänkin, onko elinkeino itse valmis ottamaan riskiä ja uskooko se, että tarjottavaa on. Elintarviketeollisuus on hyvä esimerkki siitä, että niin mukavaa kuin yrityksiä onkin tukea, kasvumarkkinoilla suomalaiset ovat aika pieniä.”
”Kun ministeri siirtyy taka-alalle ja yritys etulinjaan, aika nopeasti kysytään yrityksen riskinottokykyä.”
Se tarkoittaa investointeja. Aidosti vientihaluisten tulisi myydä ja tehdä sopimuksia etukäteen.
”Kehottaisin yrityksiä edistämään omaa liiketoimintaansa tietoisena siitä, että sertifikaatit saadaan jonakin päivänä”, Gustafsson sanoo.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
